Yhdenvertaisuus on taattava digitaalisessa Suomessa

Neuvottelukunnassa on mukana 17 kansalaisjärjestöä, viisi tutkijaa ja neljä ministeriötä (VM, OM, STM, OKM). Toimikausi oli alun perin kaksivuotinen (8.3.2017–28.2.2019), mutta tämän vuoden alussa nähtiin tarkoituksenmukaiseksi jatkaa kautta vuoden 2019 loppuun asti (1.3.–31.12.2019).
Toimintakertomuksen vastaanottanut ministeri Vehviläinen kiitteli neuvottelukuntaa.

– Tässä on menty yli sen, mitä me silloin ajattelimme, kun neuvottelukuntaa asetimme. Olette tehneet työtä huolella, Vehviläinen sanoo.

Myös neuvottelukunnan jäsen, Invalidiliiton yhteiskuntasuhdejohtaja Laura Andersson on tyytyväinen neuvottelukuntaan ja sen tekemään työhön.

– Digi arkeen -neuvottelukunnassa on toteutunut kansalaisyhteiskunnan, ministeriöiden ja tutkijoiden aito vuoropuhelu. Olemme oppineet toisiltamme valtavasti ja jokainen on tuonut neuvottelukunnan työhön omaa osaamistaan ja taustayhteisönsä näkemystä. Hyvä, että neuvottelukunnan toimikautta pidennettiin vuoden 2019 loppuun, koska näin voimme antaa näkemystämme myös tulevan hallituskauden alkutaipaleelle, Andersson sanoo.

Digitalisaatio – uhka vai mahdollisuus?

Digi arkeen -toimintakertomuksessa esitetyt huomiot koskevat digitalisaation mahdollisuuksia ja uhkia. Yhdenvertaisuutta on mahdollista edistää ja löytää yhdessä ratkaisuja uhkien torjumiseksi. Tärkeimmät neuvottelukunnan tekemät huomiot ovat:                                                        

• Digitalisaatio ei saa syrjäyttää
• Digitaidot ovat uusia kansalaistaitoja
• Digipalveluiden saavutettavuudesta hyötyvät kaikki
• Tunnistautumisen digipalveluihin tulee olla kaikille mahdollista
• Digitaalisuus vaikuttaa ihmisten arkeen, mutta miten?

Näihin huomioihin neuvottelukunta esittää 12 ratkaisuehdotusta.

Digitalisaatio ei saa syrjäyttää

Neuvottelukunta pitää tärkeänä, että ihmisten erilaisuus ja tarpeiden moninaisuus huomioidaan julkisten hallinnon palvelujen kehittämisessä, jotta digitalisaatio ei lisäisi syrjäytymistä ja eriarvoistumista. Henkilöt, joilla on erilaisia fyysisiä rajoitteita, voivat kokea sähköisten palveluiden käyttämisen vaikeana tai vähintään mutkikkaana. Näkö- ja kuulovammaiset sekä monet liikuntavammaiset voivat tarvita erilaisia apuvälineitä pystyäkseen käyttämään digitaalisia palveluita. Neuvottelukunta muistuttaa, että moni tarvitsee henkilökohtaisia kohtaamisia ja digikanavien lisäksi onkin turvattava ns. perinteiset asiointitavat.

– Digitalisaatio edistää vammaisten ihmisten mahdollisuutta osallisuuteen ja aktiiviseen kansalaisuuteen. Jotta palvelut olisivat myös vammaisten ihmisten saavutettavissa ja yhdenvertaisesti valinnanvapauden piirissä, on fyysisten ja sähköisten palveluiden täytettävä̈ edes esteettömyyden ja saavutettavuuden vähimmäisvaatimukset. Tätä edellyttää myös YK:n vammaissopimus, Andersson sanoo.

Tutkimusta tarvitaan lisää

Neuvottelukunnan tutkijajäsenten mielestä digitaalisuuden aiheuttamaa eriarvoisuutta sekä teknologian tuomia riskejä ja mahdollisuuksia tulisi tutkia Suomessa entistä monipuolisemmin kaikenikäisten palveluiden käyttäjien näkökulmasta sekä siitä näkökulmasta, miten digitalisaatiomuutos koetaan työelämässä. Erityiskohteena ovat työn ulkopuolella olevat, kuten pitkäaikaistyöttömät, ikääntyneet, osa maahanmuuttajataustaisista ja vammaisista henkilöistä sekä syrjäytymisuhan alla olevat nuoret.

Myös ministeri Vehviläinen nosti esiin erityisesti tutkimuksen teknologian hyödyistä ja haitoista eri ihmisryhmille. Hänen mukaansa digitaalisaation vaikutuksia on tutkittu aivan liian vähän. 

”Digitaalinen Suomi – Yhdenvertainen kaikille”. Digi arkeen -neuvottelukunnan toimintakertomus 

Tutustu toimintakertomuksen HTML-versioon (ml. video ja podcastit, suomeksi) 

Lisätietoa valtiovarainministeriön sivuilta 

Kuva: Valtiovarainministeriö