Kaksi TuleApukummia metroasemalla. Kuvituskuva.
15.8.2018
Luimme Invalidiliitossa huolestuneina liikkumisen apuvälineitä koskevan uutisen (HS 10.8.), jonka mukaan niin monilla on suuria vaikeuksia saada Husilta sähköisiä ja muita liikkumisen apuvälineitä. YK:n vammaissopimus kuitenkin velvoittaa Suomea ja edellyttää, että kuntoutuksen apuvälineitä on saatavilla vammaisille henkilöille.

Poikkeukselliset jonot apuvälinepalveluissa Husissa johtuvat jutun mukaan osittain resurssi- ja osaamisvajeesta. Kokenut työntekijä on jäänyt eläkkeelle ja lähetteiden määrä on suuri. 

Resurssipula tai osaamisvaje ei ole hyväksyttävä syy jättää noudattamatta terveydenhuoltolainsäädäntöä ja aiheuttaa vammaisille ihmisille suuria ongelmia. Olemme huolissamme erityisesti lapsista, jotka eivät saa oikea-aikaisesti heidän kasvunsa ja kehityksensä vaatimia apuvälineitä. 

HS:n jutussa Husin apuvälinekeskuksen johtaja kertoo, että apuvälineitä myönnetään tarveharkintaisesti ja tarpeen määrittelyssä nojataan sosiaali- ja terveysministeriön kiireettömän hoidon perusteisiin. Oikeudellisesti apuvälineyksikön tulee kuitenkin soveltaa terveydenhuoltolakia sekä sosiaali- ja terveysministeriön lääkinnällisen kuntoutuksen asetusta apuvälineiden luovutusperusteita, joiden mukaan oikeus apuvälineeseen ratkeaa. 

Lisäksi terveydenhuollon sairaanhoitopiirin on noudatettava hoitotakuuta koskevia määräaikoja. Erikoissairaanhoitoon pääsy on järjestettävä hoidon edellyttämä kiireellisyys huomioiden kohtuullisessa ajassa hoidon tarpeen toteamisesta.    

Invalidiliitto on esittänyt perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikolle (kesk.), että sosiaali- ja terveysministeriö perustaisi apuvälinetyöryhmän. Sen tehtävänä olisi työstää yhdessä sairaanhoitopiirien ja vammaisjärjestöjen kanssa oikeudenmukaisia valtakunnallisia apuvälineiden luovutusperusteita. Ministeriön vastuulla on ohjata sairaanhoitopiirejä, jotta ne ottavat huomioon myös lainsäädännön vaatimukset. 

Apuvälineiden osalta pitäisi kustannusten sijaan laskea apuvälineiden käytöstä saatavia hyötyjä; itsenäinen suoriutuminen ja osallistuminen koulussa, työpaikoilla ja arjen päivittäisissäkin toiminnoissa helpottuu yhdenvertaisuuden toteutuessa. Apuvälineillä on siten esimerkiksi vammaisten työllistymistä edistävä vaikutus.    

Henrik Gustafsson, lakimies, Invalidiliitto
Ylva Krokfors, sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija, Invalidiliitto

Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien mielipiteenä 15.8.2018
 

Jaa sosiaalisessa mediassa