Kädet tekemässä kosketuskynällä merkintöjä elektroniseen muistiinpanovälineeseen
8.4.2024
Yksilölliset opetusjärjestelyt antavat yhdenvertaisen mahdollisuuden opiskeluun niille, jotka tarvitsevat tukea esimerkiksi pitkäaikaissairauden tai vamman vuoksi. Koulutuksen järjestäjän vastuulla on tehdä tarvittavia kohtuullisia mukautuksia vammaisten opiskelijoiden yksilöllisten tarpeiden mukaisesti.

Invalidiliiton juristi Henrik Gustafsson, joka toimii myös yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan sivutoimisena varapuheenjohtajana, oli tässä roolissa kutsuttuna puhumaan Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan järjestämään työpajaan 8.4. yksilöllisistä opetusjärjestelyistä ja niiden taustalla olevasta lainsäädännöstä. ”YK:n vammaissopimuksen koulutusartikla 24 edellyttää koulutusjärjestelmän yhdenvertaisuutta ja inklusiivisuutta – vammaisia henkilöitä ei voi sulkea yleisen koulutusjärjestelmän ulkopuolelle vamman perusteella”, hän tiivistää.  

YK:n vammaiskomitean yleiskommentin nro 4 (2016) mukaan oppilaitosten esteettömyys sekä opetusmenetelmien, tiedottamisen, oppimateriaalien ja tukipalveluiden saavutettavuus takaavat kaikille oppijoille yhdenvertaisen mahdollisuuden kouluttautua. Opetushenkilöstön tulisi tuntea sekä erilaiset yksilölliset järjestelyt että niiden taustalla oleva lainsäädäntö. ”Vammaiset henkilöt ja heitä edustavat järjestöt olisi myös tunnustettava kumppaneiksi eikä ainoastaan koulutuksen saajiksi. Vammaiset henkilöt voivat toimia myös opettajina,” Gustafsson huomauttaa.

Henrik Gustafsson luennoimassa yliopistolla
Henrik Gustafsson

Koulutuksen järjestäjän on tehtävä asianmukaiset ja kulloisessakin tilanteessa tarvittavat kohtuulliset mukautukset, jotta vammainen henkilö voi opiskella yhdenvertaisesti muiden kanssa. Kohtuulliset mukautukset perustuvat yhdenvertaisuuslakiin ja niiden epääminen on sekä yhdenvertaisuuslain että YK:n vammaissopimuksen perusteella vammaisiin henkilöihin kohdistuva syrjinnän muoto. ”Kohtuullinen mukautus voi olla esimerkiksi pyörätuoliluiska opetustiloihin, lisäaika tentissä tai vaihtoehtoinen tapa tehdä opintoihin vaadittava suoritus”, Henrik Gustafsson kuvailee. 

Mukautusten kohtuullisuutta arvioitaessa otetaan ensisijaisesti huomioon niitä tarvitsevien henkilöiden yksilölliset tarpeet. Lisäksi arvioidaan toimijan koko, taloudellinen asema, toiminnan luonne ja laajuus sekä mukautusten arvioidut kustannukset ja mukautuksia varten saatavissa oleva tuki. Oleellista on, että kaikkien oppijoiden kyvyt ja pyrkimykset on huomioitu koulutussuunnitelmissa ja tukitoimien vaikuttavuutta arvioidaan säännöllisesti. “Tarvitaan myös yksilöllisiä henkilökohtaisia suunnitelmia, joissa vammaiselle opiskelijalle tehtävät mukautukset ja tuen tarpeet on kuvattu”, Gustafsson toteaa. 

Jaa sosiaalisessa mediassa