nuori nainen puhuu puhelimessa pöydän ääressä
Vammaisen ihmisen päivittäisen elämän apuna voi olla asumisen palvelut, henkilökohtainen avustaja tai asuminen palvelutalossa, jossa hän saa kaiken tarvitsemansa avun. Avun taso ja tarve riippuvat vammaisen ihmisen toimintakyvystä ja tarpeista. Lähtökohtana on palvelusuunnitelman laatiminen.

Henkilökohtainen apu

Henkilökohtainen apu on tarkoitettu vaikeavammaiselle henkilölle välttämättömässä avustamisessa kotona ja kodin ulkopuolella, työssä ja opiskelussa, harrastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä. Henkilökohtainen apu kohdistuu niihin toimiin, jotka henkilö tekisi itse, mutta ei niistä vamman tai sairauden vuoksi selviä. Henkilökohtaisen avun tarkoitus on auttaa vaikeavammaista henkilöä omien valintojensa toteuttamisessa niin kotona kuin kodin ulkopuolella. Henkilökohtaisen avun on tuettava ja edistettävä vaikeavammaisen henkilön itsenäistä elämää ja yhdenvertaista oikeutta elää yhteisössä sekä tehdä samanlaisia valintoja kuin muut ihmiset.

Henkilökohtaista apua voidaan järjestää kolmella eri tavalla.

  1. Työnantajamalli: Kunta korvaa vaikeavammaiselle henkilölle henkilökohtaisen avustajan palkkaamisesta aiheutuvat kustannukset.
  2. Palveluseteli: Kunta antaa vaikeavammaiselle henkilölle avustajapalveluiden hankkimista varten palvelusetelin.
  3. Oma tai ostopalvelu: Kunta hankkii vaikeavammaiselle henkilölle avustajapalveluita palvelujen tuottajalta tai järjestää palvelun itse.

Henkilökohtaisen avun eri järjestämistapoja voidaan yhdistää toisiinsa sekä muihin palveluihin.

Katso Invalidiliiton webinaari henkilökohtaisesta avusta.
 

 

Palveluasuminen

Palveluasuminen on itsenäistä asumista, riittäviä palveluita ja tarvittaessa ympärivuorokautista asumisturvallisuutta. Sitä voidaan järjestää kotona tai esimerkiksi palveluasumisyksikössä, jossa vaikeavammainen saa tarvitsemansa palvelut.