Avoimuusrekisterilaki voimaan 1.1.2024
Avoimuusrekisterilaki koskee vaikuttamista, jota oikeushenkilöt tekevät eduskunnan ja ministeriöiden suuntaan. Oikeushenkilöitä ovat esimerkiksi rekisteröidyt yhdistykset, kuten Invalidiliitto ry ja sen jäsenyhdistykset. Avoimuusrekisteri tuo näkyviin sen vaikuttamistoiminnan, jota tehdään virallisten kuulemisten ulkopuolella. Tavoitteena on parantaa päätöksenteon avoimuutta.
Vaikuttamistoiminta eli lobbaaminen on Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) määritelmän mukaan “yhteydenpitoa, jolla halutaan vaikuttaa asian valmisteluun ja päätöksentekoon edistämällä tiettyä etua tai tavoitetta”. Tällaista toimintaa on varsin monella yhdistyksellä ja silloin, kun se kohdistuu eduskuntaan tai ministeriöihin, se pitää jatkossa raportoida avoimuusrekisteriin.
Jos yhdistys kuuluu avoimuusrekisterilainsäädännön piiriin, eli tekee sellaista vaikuttamistyötä, jonka kohteena on eduskunta ja/tai ministeriöt (vaikka yksikin henkilö näissä organisaatioissa), kannattaa tarkistaa heti, että henkilöllä, joka ilmoittaa jatkossa organisaation puolesta vaikuttamistoimintatietoja, on oikeus tähän. Tämä varmistetaan antamalla valtuutus Suomi.fi -palvelun Valtuudet-osiossa. Avoimuusrekisterin käyttö edellyttää vahvaa tunnistautumista Suomi.fi -tunnuksilla.
Vuoden 2024 ensimmäisen neljänneksen aikana (1.1.-31.3.2024) on jokaisen valtiotasoista vaikuttamistyötä tekevän toimijan rekisteröidyttävä avoimuusrekisteriin. Avoimuusrekisteriin kirjaudutaan osoitteessa avoimuusrekisteri.fi. Rekisteröinti-ilmoituksessa ilmoitetaan organisaation perustiedot (y-tunnus, toiminimi, päätoimiala ja yleiskuvaus toiminnasta).
Jatkossa avoimuusrekisteriin ilmoitetaan vaikuttamistiedot toimintailmoituksella kaksi kertaa vuodessa (ensimmäisen kerran kesällä 2024) ja taloudelliset tiedot kerran vuodessa (ensimmäisen kerran kesällä 2026).
Huomioita ja esimerkkejä
Lakia ei sovelleta pienimuotoiseen vaikuttamistoimintaan. Pienimuotoinen vaikuttamistoiminta tarkoittaa ”toimintaa, jossa yhteydenottokertoja vaikuttamisen kohteisiin on kalenterivuoden aikana enintään viisi” (suora lainaus avoimuusrekisteriverkkosivulta).
VTV ohjeistaa, että “kynnys tulkita kansanedustaja lobbauksen kohteeksi on matala”. Näin ollen tilanteissa, joissa jäsenyhdistys tapaa ajankohtaisten vammaispoliittisten teemojen äärellä vaikkapa hyvinvointialuevaltuutettuja, joiden joukossa on myös kansanedustajia, ollaan hyvin herkästi tilanteessa, jossa ilmoitusvelvollisuus täyttyy.
Kutsun lähettäminen tilaisuuteen ei ole laissa tarkoitettua vaikuttamistoimintaa. Myöskään sosiaalisessa mediassa tehdyt julkiset päivitykset eivät kuulu lain piiriin, vaikka niihin merkittäisiin kansanedustaja tms. henkilö nimeltä.
Yksityishenkilön toiminta ei kuulu lain piiriin, ja jokaisen vastuulla on itse tunnistaa, missä raja vaikuttamistyön ja yksityiselämän välillä menee.
Avoimuusrekisteri ei ole tapaamispäiväkirja. Lobbaaja, siis esimerkiksi jäsenyhdistys, ilmoittaa rekisteriin aiheen, henkilöt, joihin on ollut yhteydessä aiheen vuoksi sekä käytetyt yhteydenpidon tavat. Lukumääriä tai päivämääriä ei raportoida. Myöskään sitä ei raportoida, kuka tai ketkä ovat yhdistyksen puolesta näitä yhteydenottoja tehneet.
Luottamushenkilöt ja työntekijät ovat yhdenvertaisesti raportoinnin piirissä, mutta tiedot ilmoitetaan kootusti eli esimerkiksi jäsenyhdistys raportoi kaiken toimintansa samalla ilmoituksella, eikä erittele, onko lobbaajana ollut puheenjohtaja vai toiminnanjohtaja vai joku muu.
Invalidiliitto ry ei voi raportoida jäsenyhdistystensä puolesta, vaan jokaisen oikeushenkilön (eli yhdistyksen) on itse huolehdittava raportoinnista annetussa ajassa, jos raportointivelvollisuus siis täyttyy.