Kansalaisjärjestöt ovat juhlapäivänsä ansainneet

Vammaisten ihmisten yhdenvertaisuus ei vielä toteudu yhteiskunnassa. Osallistumisen ja toimimisen mahdollisuudet eivät ole kaikilta osin yhdenvertaiset muiden kansalaisten kanssa. Esteettömyyden eteen on paljon tehtävää eikä vammaisten ihmisten ääni aina kuulu heitä koskevassa päätöksenteossa.  

Moni asia on toki kehittynyt vammaisten ihmisten kannalta suotuisaan suuntaan niiden kahdeksan vuosikymmenen aikana, joina Invalidiliitto on järjestönä ollut olemassa. Liitto on työskennellyt ansiokkaasti vammaisten ihmisten aseman edistämiseksi eri elämänalueilla. Silti tehtävää on edelleen.  

Kansalaisjärjestönä Invalidiliitto on edustamiensa ihmisten äänitorvi, mutta myös tukija, mahdollistaja ja osallistumisen areena. Liiton jäsenyhdistykset ja niissä toimivat aktiivit kautta Suomen ovat keskeinen osa tätä kokonaisuutta. Yhdistykset edistävät jäsenistön hyvinvointia omilla toiminta-alueillaan ja tavoillaan. Ne tarjoavat toimintamahdollisuuksia, tukea, virkistystä ja ovat lähellä jäseniään.  

Järjestön kautta kokemustieto muovautuu paremmiksi päätöksiksi  

Invalidiliiton toiminnassa on erityisen hienoa laaja-alaisuus, monipuolisuus ja tapa, jolla tieto rakentuu ja muuttuu toiminnaksi. Tieto vammaisten ihmisten kokemuksista, tarpeista ja arjen ilmiöistä välittyy ja rakentuu kaikissa kohtaamisissa. Tietoa saadaan jatkuvasti myös neuvontayhteydenottojen ja jäsenyhdistysten kautta.   

Jäsenistön omaan kokemukseen perustuvan tiedon ja liitossa olevan muun asiantuntijatiedon yhdistäminen on vahvuus, jota hyödynnetään muun muassa vaikuttamistoiminnassa.  

Tällä hetkellä on käynnissä ja valmisteilla useita laajoja yhteiskunnallisia uudistuksia, jotka vaikuttavat vammaisten kansalaisten elämään. Esimerkiksi pitkään ja hartaasti valmisteltu sote-uudistus tuo muutoksia sote-palvelujen toteutustapaan, laatuun ja saatavuuteen. Meneillään on myös paikallisia ja alueellisia uudistuksia ja hankkeita. Päätöksiä palvelujen toteuttamisen suhteen tehdään koko ajan. Tämän vuoksi myös vaikuttamistyötä tehdään valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti, vaikuttamisen paikkoja aktiivisesti etsien.  

Invalidiliiton vahvan vaikuttamistoiminnan reseptiin kuuluukin asiantuntijatiedon ja kokemustiedon yhdistäminen ja näin syntyvän ymmärryksen vieminen osaksi päätöksentekoa. Jäsenistöllä on tässä keskeinen rooli. Vapaaehtoisista koostuvat alueelliset vaikuttajaverkostot ja nuorten vaikuttajien toiminta ovat hienoja esimerkkejä, joissa kokemusperäinen ymmärrys ja halu vaikuttaa yhdistyvät liiton tarjoamaan tukeen.  Tärkeä ainesosa tuloksellisen vaikuttamisen reseptissä on myös voimien yhdistäminen muiden samalla asialla olevien toimijoiden kanssa.  

Vammaisten ihmisten äänen vahvistamiseen tarvitaan erityistä osaamista 

Entä jos Invalidiliittoa jäsenyhdistyksineen ei olisi? Monet vammaiset ihmiset, erityisesti haavoittuvimmassa asemassa olevat, jäisivät ilman vahvaa puolestapuhujaa. Jäsenistön äänitorvena toimiminen vaatii järjestöltä valppautta, reagointikykyä, hyviä verkostoja ja keskusteluyhteyttä päättäjiin. Se vaatii myös kykyä kuunnella herkällä korvalla ja hyväksyä erilaisia mielipiteitä.  

Vammaiset ihmiset eivät ole yksi yhtenäinen ryhmä, jolla olisi samanlainen elämäntilanne, tarpeet ja ajatukset. Vammaisten ihmisten ääni pitää ymmärtää monista soinnuista koostuvana, jotta sitä voi aidosti edistää ja kanavoida eteenpäin. 

Kansalaisjärjestöt ansaitsevat arvostusta ja tukea myös tulevaisuudessa 

Sote-alan kansalaisjärjestöt, kuten Invalidiliitto, ovat jäsenilleen tunnetusti myös tukijoita ja auttajia. Parhaimmillaan ne ovat todella merkityksellisiä yhteisöjä, joissa toimia ja osallistua. Yhdistyksen tarjoama yhteisö voi olla ihmiselle jopa ainoa tukea antava lähiyhteisö, johon kytkeytyä ja jonka kautta toimia osana yhteiskuntaa.  

Kansalaisjärjestöt ovat korvaamattomia yhteiskunnan hyvinvoinnin edistäjiä. Järjestöt ja niissä toimivat vapaaehtoiset ja ammattilaiset ansaitsevat juhlapäivänsä. Pidetään huolta, ettei tämä ole vuoden ainoa päivä, jolloin järjestöjen merkitys huomioidaan. Yhteiskunnallisessa päätöksenteossa tulee varmistaa järjestöjen toimintaedellytykset myös tulevina vuosikymmeninä.  Hyvää Järjestöjen päivää!