Blogit

Vammaisten ihmisten yhdenvertaisuutta koetellaan monesta suunnasta. Yhtäältä palvelusuunnitelmaa koskevissa neuvonpidoissa vammaispalvelun viranhaltijat viittaavat usein hyvinvointialueella käytössä oleviin soveltamisohjeisiin, joilla ohjataan päätöksentekoa. Toisaalta palveluista päätettäessä vammaisia hakijoita verrataan hyvinvointialueen muihin vammaisiin henkilöihin, eikä suinkaan vammattomiin hyvinvointialueen asukkaisiin. Vammaispalveluiden saamisen kriteerit tuntuvat kiristyneen hyvinvointialueuudistuksen myötä ja eri tavoin vammaisten henkilöiden mahdollisuudet osallistua vammattomien ihmisten tavoin yhteiskuntamme toimintaan ovat kaventuneet. Nämä huolestuttavat havainnot ovat korostuneet viime aikoina Invalidiliiton neuvontapalvelun asiantuntijoiden työssä asiakasrajapinnassa.

Järjestöasiantuntija Liisa Pitzén tapasi Kemin Seudun Invalidien sihteeri Timo Villasen ja puhe kääntyi pyörätuolikoripalloon, jota Timo harrastaa aktiivisesti.

Hallituksen esitys sosiaalihuollon ammattihenkilölain 12 §:n muuttamisesta on parhaillaan eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyssä. Tämä laillistettujen sosiaalityöntekijöiden sijaisten kelpoisuuksia huomattavasti laajentava esitys ei ole kannatettava. Nykylain mukaan tilapäisenä sosiaalityöntekijänä voi työskennellä sosiaalityön pääaineopiskelija, joka on suorittanut aineopinnot ja käytännön harjoittelut. Jatkossa oikeus toimia tilapäisesti laillistetun sosiaalityöntekijän tehtävissä olisi mahdollista myös henkilölle, joka on suorittanut soveltuvan sosiaalialan korkeakoulututkinnon osana tai sen lisäksi sosiaalityön perus- ja aineopinnot sekä käytännön harjoittelun tai jolla on soveltuvan sosiaalialan korkeakoulututkinnon ja sosiaalityön perus- ja aineopintojen lisäksi riittävä käytännön kokemus ja ammattitaito. Lakiehdotus on tehty säästömielessä: epäpätevien sijaisten palkka on pienempi kuin pätevien ja heitä on helpompi rekrytoida kuin laillistettuja sosiaalityöntekijöitä.

Sosiaalisen median merkitys työelämässä on kasvanut huomattavasti viime vuosina, ja yhä useammat ihmiset hyödyntävät somea ansaintamahdollisuuksien luomiseksi ja uran rakentamiseksi.

Syyskuun loppu 2024 vei minut Belgian Antwerpeniin, jossa osallistuin selkäydinvammatutkimukseen ja hoitoon liittyviin kansainvälisiin tapahtumiin. Reissu oli intensiivinen, täynnä mielenkiintoisia tapaamisia, tietoa ja inspiraatiota.

Kouluissa vietettiin hiljattain kevätjuhlaa. Opettajat saivat oppilailta kiitokseksi suklaata ja kukkasia. Voisimmeko vaalia kiittämisen tapaa myös aikuisuudessa?

Sosiaalityön kevään 2024 korkeakouluharjoitteluni Invalidiliitolla on syventänyt käsitystäni fyysisesti vammaisten henkilöiden asemasta Suomessa sekä haasteista, joita vamman vuoksi voi joutua kohtaamaan.

Arvoisa edustaja Keskisarja, en voinut olla kirjoittamatta sinulle kuultuani täysistunnossa pitämäsi puheenvuoron, jossa kerrot Turun olevan vammainen kaupunki. Puheessasi käytit useita vammaisuuteen liittyviä sanoja mielestäni epäasiallisessa yhteydessä ja vammaisia ihmisiä loukkaavalla tavalla.

Maailman onnellisuus -raportin mukaan Suomi on jälleen maailman onnellisin maa - jo seitsemättä kertaa peräkkäin. Onnellisuusraporttia on julkaistu vuodesta 2012 lähtien.

Raportissa onnellisuutta tarkasteltiin kuuden käsitteen kautta: sosiaalinen tuki, tulot, terveys, vapaus, anteliaisuus ja korruption vähäisyys. Ihmisten oman arvioinnin lisäksi raportin tulokset pohjautuvat erilaisiin hyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin.

Raportin mukaan onnellisuuden kokemuksia voivat laskea esimerkiksi vastakkainasettelun lisääntyminen, sosiaalisen median negatiiviset vaikutukset, taloudellinen epävarmuus sekä epätasapaino. Onnellisuutta Suomessa kokivat eniten keski-ikäiset ja vanhukset, mutta alle 30-vuotiaat ovat vasta sijalla seitsemän.

Millaiselta onnellisuus näyttäytyy vammaisten ja pitkäaikaissairaiden ihmisten elämässä?

Toiminta- ja turvallisuusympäristömme on muuttunut viime vuosina merkittävästi. Juuri kun olimme selvinneet koronapandemiasta, syntyi uusi turvallisuuspoliittinen uhka: naapurimaamme Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan. Huojuva ja muuttuva toimintaympäristö altistaa aiempaa helpommin erityyppisille häiriö-, onnettomuus- tai uhkatilanteille – erityisesti ne ihmiset, jotka ovat muiden avusta riippuvaisia.