Lähes jokainen puolue kirjoittaa vammaisista vaaliohjelmissaan

Kirjoittanut Laura Andersson

Ilahduttavan monen eduskuntapuolueen alue- ja kuntavaaliohjelmissa nostetaan esiin samoja asioita, joita Invalidiliitto on kirjannut omiin vaalitavoitepapereihinsa: esteettömyys, vammaispalvelut, vammaisten ihmisten osallistaminen, työelämäkysymykset ja vammaisneuvostojen rooli saavat mainintoja monilta puolueilta.

Tässä analyysissa on tutkittu vaaliohjelmien vammaisuuteen ja esteettömyyteen liittyvää sanoitusta ja lisäksi tarkistettu, mitä puolueet sanovat kansalaisjärjestöistä. Osa puolueista on tehnyt erilliset alue- ja kuntavaaliohjelmat, osalla on yhteinen ohjelma.

Vasemmistoliitto, vanavedessään vihreät, kirjoittaa laajimmin vammaisia ihmisiä koskevista kysymyksistä. Seuraavina tulevat kristillisdemokraatit ja RKP ennen suurten puolueiden nelikkoa. Kokoomus, perussuomalaiset, SDP ja keskusta edustavat kaikki aika niukkaa linjaa, jokaisella niillä on vain pari kolme mainintaa vammaisuuteen tai esteettömyyteen liittyen. LiikeNytin ohjelmassa ei ole näistä aiheista kirjauksia.

Vaikka jotain asiaa tai ihmisryhmää ei mainita, se ei välttämättä tarkoita, etteikö kyseisellä puolueella voisi olla ajatuksia tai tavoitteita siihen liittyen. Mutta mainitsematta jättäminen tai kovin vähäiset kirjaukset saattavat kertoa jotain siitä, kuinka merkittäväksi aihe puolueessa koetaan. Kannattaa tietysti huomioida, että nekin ohjelmakirjaukset, joissa ei vammaisia ihmisiä mainita, voivat vaikuttaa vammaisten ihmisten arkeen. Puolueiden linjaukset ja toimenpide-ehdotukset koskien vaikkapa palvelujen saatavuutta, henkilöstön riittävyyttä ja koulutuskysymyksiä vaikuttavat vammaisiin ihmisiin siinä missä muihinkin asukkaisiin.

Tutustu myös paikallisiin linjauksiin

On tietysti mahdollista, että jotkut puolueet ajattelevat, että kirjoittamalla ”erityisryhmien” tarpeista tulevat kaikki vähemmistöt automaattisesti huomioiduksi, tai että puhumalla ”saavutettavuudesta” tulee myös esteettömyys kuitattua. Vaalikauden kuluessa tehdyt teot ratkaisevat. Ohjelmat antavat tekoihin selkänojaa, mutta ohjelmatekstien ulkopuoleltakin voi tehdä hyviä tekoja. Invalidiliitto tulee kannustamaan puolueita toimimaan fyysisesti vammaisille ja toimintaesteisille ihmisille myönteisellä tavalla.

Alue- ja kuntavaalit ovat vahvasti paikalliset vaalit, joten äänestyspäätöstä tehdessä kannattaa ehdottomasti tutustua myös oman alueen ja kunnan puoluepiirien linjauksiin. Tietysti on hyvä tutustua myös yksittäisten ehdokkaiden ajatuksiin, mutta ne kannattaa kehystää puolueen paikallisella tavoitepaperilla, koska yksittäinen valtuutettu on kuitenkin osa puolueensa valtuustoryhmää ja siellä linjataan asiat porukalla.

Puoluekohtainen arviointi

Vaaliohjelma-arviossa puolueet esitellään eduskuntavaalien mukaisessa suuruusjärjestyksessä.

”Oikealla asialla” – Kokoomus

Kokoomuksen ohjelmissa vamma tai vammaisuus mainitaan kahdesti. Digipalveluiden yhteydessä mainitaan näkö- ja kuulovammaisuus. Toinen maininta on kohdassa, jossa kirjoitetaan itsemääräämiskyvyn alentumisesta esimerkiksi vamman tai muistisairauden yhteydessä.

Kuntavaaliohjelmassa kirjoitetaan saavutettavista liikunta- jne. paikoista, jotka vastaavat ”erilaisten ryhmien tarpeisiin”. Ehkä tuo tarkoittaa esteettömiä kokoontumispaikkoja, joissa myös fyysisesti vammaiset ihmiset voivat toimia? Esteettömyys mainitaan ainoastaan kerran, iäkkäiden asumisturvallisuuden yhteydessä.

Kokoomus toteaa, että järjestöt ovat yksi osatekijä, joka luo ”kunnan elämän ja elinvoiman mahdollistavan rahoituksen” ja kirjoittaa järjestöjen palveluiden oikeasta hyödyntämisestä, jotta hyvinvointialue voi säästää kustannuksissa.

”Äänestä Suomi terveeksi” – Perussuomalaiset

Vammaiset mainitaan perussuomalaisten ohjelmassa kahdesti. Vammaiset ihmiset luetellaan samassa lauseessa sairaiden, päihdekuntoutujien, vankilasta vapautuvien jne. kanssa ja todetaan näiden ryhmien tarvitsevan ”kodin ja tukea selviytyäkseen elämässään eteenpäin.” Vammaisten ja vanhusten palvelut on perussuomalaisten ohjelman mukaan kyetty hyvinvointialueilla järjestämään ”yleisellä tasolla” paremmin kuin kunnissa kyettiin. Tekstissä viitataan myös ”liikuntakyvyttömän ihmisen” oikeuteen apuvälineisiin kuten pyörätuoliin.

Esteettömyyttä ei mainita lainkaan.

Perussuomalaisten ohjelmassa kirjoitetaan, että ”[kansalais]järjestökenttää on syytä tarkastella kriittisesti, kun etsitään säästöjä.”

”Kaiken voi tehdä reilummin” – SDP

SDP:n ohjelmassa vammaiset mainitaan kaksi kertaa. Työllisyyspalveluita käsittelevässä kohdassa ymmärretään ilahduttavasti erotella vammaiset ihmiset osatyökykyisistä ja oivalletaan, että kannattaa keskittyä jäljellä olevaan työkykyyn, jotta soveltuva työ löytyy. Tässä tekstikohdassa vammainen ihminen on aktiivinen toimija, jonka työllistymiseen kiinnitetään huomiota. Vammaisneuvostojen rooli vaikuttamiselimenä on kirjattu näkyviin.

Esteettömyyttä ei mainita, mutta kuten kokoomuskin, SDP kirjoittaa saavutettavista liikuntamahdollisuuksista. Toivottavasti sillä tarkoitetaan myös esteettömyyttä.

Sähköpotkulautojen käytön sääntelyyn puuttumisesta plussaa, koska on fyysisesti vammaisten ja toimintaesteisten ihmisten kannalta todella tärkeää, että lautojen holtiton pysäköinti saadaan kuriin.

SDP:n vaaliohjelmassa pidetään järjestöjä ”osallisuuden mahdollistajina”.

”Vaihda keskelle” – Keskusta

Keskustan ohjelmissa vammaiset mainitaan kahdesti. Ensimmäinen maininta liittyy osatyökykyisten ja vammaisten (hienoa, että nämä kaksi erilaista ryhmää on erotettu toisistaan) työllisyyspalveluihin, joista todetaan, että ne on ”turvattava lähellä”. Toisen kerran vammaisista kirjoitetaan vammaisneuvostojen vaikuttamismahdollisuuksien vahvistamisen yhteydessä. Muotoilu tosin on sellainen, että siitä on mahdotonta päätellä, puhutaanko yhdistetyistä vanhus- ja vammaisneuvostoista vai erillisistä.

Esteettömyyttä ei mainita, vaikka ”monimuotoiset asumistarpeet” halutaankin huomioida. Esitys hissi- ja korjausavustusten tason palauttamiseksi vuoden 2022 tasolle sivuaa vammaistenkin ihmisten itsenäistä elämää. Digilaitteiden kehittämisen osalta viitataan yleisesti ”erityisryhmiin”.

Keskustalle järjestöt ovat ”merkittäviä hyvinvoinnin edistäjiä”. Keskusta kritisoi pääministeri Orpon hallituksen järjestöleikkausten tasoa ja esittää niiden uudelleen tarkastelua, koska ”leikkauksilla on suora yhteys alueiden elinvoimaan, yhteisöllisyyteen sekä ihmisten elämänlaatuun.” Järjestöjen toimintaedellytysten tukeminen mainitaan.

”Arki ratkaisee” – Vihreät

Vihreillä on huomattavan paljon mainintoja vammaisista ihmisistä ja esteettömyydestä vaaliohjelmissaan. Monessa tekstin vähemmistöryhmälistauksessa mainitaan myös vammaiset ja todetaan, että on tärkeä huomioida, että palvelut vastaavat heidän tarpeitaan.

Vihreiden ohjelmassa mainitaan vammaispalvelulaki ja sen tavoite vammaisten ihmisten yhdenvertaisuudesta vammattomiin nähden. Ohjelmassa lukee, että ”vammaispalvelut tulee myöntää yksilöllisen tarpeen mukaisesti” ja että tulee varmistaa, ”ettei yksikään vammainen ihminen jää ilman tarvittavia palveluita ja kuntoutusta”. Lisäksi kirjoitetaan vammaisten oikeudesta osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon ja oikeudesta päättää asumisestaan. Elämänmittaisten palvelujen kilpailuttamisesta luopuminen ja vammaispalvelujen prosessien selkeyttäminen mainittu myös.

Vammaisneuvostot mainitaan vaikuttamistoimielinten listauksessa. Työelämäkirjauksissa puhutaan vammaisista ja ”muista täsmätyökykyisistä”, ehdotetaan näiden ryhmien työllistämistä julkisten hankintojen ehdoksi.

Esteettömyys mainitaan niin palvelupisteiden, liikkuvien palveluiden, fyysisten ja digitaalisten palveluiden, talvikunnossapidon kuin paikallisliikenteenkin kohdalla. Erikseen tuodaan esiin, että fyysinen ja psyykkinen esteettömyys on huomioitava laajasti ”kaikessa kunnan toiminnassa, ympäristössä ja hankinnoissa”. Liikkumisen apuvälineiden kanssa matkustavien tulee voida matkustaa maksutta paikallisliikenteessä.

Vihreiden ohjelmassa todetaan, että julkisen tilan on oltava helposti käytettävää riippumatta ihmisen liikkumistavasta. Kuljetuspalveluiden kehittämisestä kirjoitettaessa ei vammaisia asiakkaita erikseen mainita.

Vihreät korostaa järjestöjen merkitystä hyvinvointialueille ”arvokkaana yhteistyökumppanina” ja mainitsee järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä niin kunta- kuin hyvinvointialuetasollakin.

”Huoletonta arkea kaikille, ei harvoille” – Vasemmistoliitto

Vasemmistoliitolla on eniten vammaisia ihmisiä ja esteettömyyttä koskevia kirjauksia ohjelmassaan. Niin itsemääräämisoikeus kuin YK:n vammaissopimuskin mainitaan. Vammaisen ihmisen on voitava osallistua häntä koskevaan päätöksentekoon, häntä on kuultava omissa asioissaan ja hyvinvointialueilla on oltava ammattilaisia, joilta saa neuvoja.

Vasemmistoliitto kehottaa pilotoimaan vammaiskiintiöitä kuntien ja hyvinvointialueiden työllistymistoimissa. Työelämä- ja opiskelukysymysten lisäksi nostetaan esiin vammaisten ”oikeus tehdä itse sekä nauttia kulttuurista ja taiteesta” ja kirjoitetaan, että kuntien on tuettava vammaisten ihmisten tekemää taidetta ja kulttuuria. Joukkoliikennettä voitava käyttää vammasta riippumatta ja turvakotipalveluissa huomioitava vammaisten naisten tarpeet.

Ohjelmassa alleviivataan, etteivät vammaiset ole pelkkiä asiakkaita tai potilaita vaan ensi sijassa asukkaita ja kuntalaisia, jotka käyttävät kaikenlaisia palveluita. Ohjelmassa on pitkä tekstipätkä vammaisen ihmisen oikeuksista ja mahdollisuuksista, esteettömyyden merkityksestä sekä palveluiden käytettävyydestä. Kuljetuspalvelut ja henkilökohtainen apu mainitaan, vammaisneuvoston vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen myös. Vammaisten elinikäisiä palveluita ei kilpailuteta hyvinvointialueilla, ohjelmassa kirjoitetaan. Vammaisvaikutusten arviointi ja yhteistyö vammaisyhdistysten kanssa mainitaan.

Esteettömyys tuodaan esiin asuinympäristöön, opetukseen, asumiseen, julkisiin tiloihin ja joukkoliikenteeseen liittyen. Erikseen mainitaan sosiaalipalveluiden sekä mm. liikuntatilojen ja leikkipaikkojen esteettömyys.

Järjestöjen toiminnan tukemiseen on panostettava, kirjoitetaan vasemmistoliiton ohjelmassa ja tuodaan esiin järjestöjen rooli hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisessä. ”Kuntien ja hyvinvointialueiden on tuettava alueellaan toimivia yhdistyksiä”, ohjelmassa todetaan.

”Luomme hyvän arjen yhdessä” – RKP

RKP:n ohjelmissa on kourallinen vammaismainintoja. Sekä alue- että kuntavaaliohjelman alussa muistutetaan yhdenvertaisuuslaistakin tutun listauksen avulla erilaisista perusteista, joilla ketään ei saa syrjiä – siinä listassa vammaisuuskin tietysti mukana. Molemmissa ohjelmissa todetaan, että vanhus- ja vammaisneuvostoilla oltava selkeä asema ja todellisia vaikuttamismahdollisuuksia.

RKP muistuttaa, että vammaisten ja vammaisten lasten perheiden on saatava riittävästi tukea. Tarpeita ja edellytyksiä vastaavia terapia- ja kuntoutuspalveluja on oltava tarjolla omalla äidinkielellä. Lisäksi todetaan, että vammaisten palvelut on tarjottava lähellä palvelun tarvitsijaa ja kummallakin kansalliskielellä. Ruotsinkielisten vammaispalvelujen oltava yhdenvertaisia suomenkielisten kanssa. KELA-taksipalvelujen toimivuuteen kiinnitetään huomiota, mutta vammaisia ei mainita tässä yhteydessä.

Esteettömyydestä ei ole mainintoja.

Kolmannen sektorin toimintaedellytykset halutaan turvata ja RKP korostaa, että yhteistyötä, jossa kolmas sektori on mukana, tarvitaan kuntalaisten palvelujen turvaamiseksi.

”Tärkeimmistä tinkimättä” – Kristillisdemokraatit

Kristillisdemokraateilla on viitisentoista vammaisuus- ja esteettömyysmainintaa ohjelmissaan. Vammaisneuvostot ja vammaisen äänen kuulumisen tärkeys mainitaan sekä alue- että kuntavaaliohjelmassa.

Kristillisdemokraatit linjaavat, että ”vammaisten henkilöiden on saatava riittävä tuki mahdollisimman hyvään arkeen”. Tekstissä kirjoitetaan mahdollisuudesta vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin, työllistymismahdollisuuksien parantumisesta aktiivisuutta tukevilla palveluilla ja siitä, että palveluiden on oltava tasavertaisia ja kriteerien yhdenmukaisia. Vammaisen henkilön oikeus omaan kotiin on mahdollistettava. Uuden vammaispalvelulain perusperiaatteet on kirjattu ohjelmaan. Erityisryhmien, kuten vammaisten, terveys-, kuntoutus- ja työllisyyspalvelut on ohjelmakirjauksen mukaan ”suunniteltava saumattomaksi” yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa.

Esteettömyys mainitaan tilojen ja palvelujen sekä liikkumista koskevien ratkaisujen yhteydessä. Lisäksi mainitaan, että esteettömyys huomioidaan ”liikkuvassa kunnassa”, kun rakennetaan monipuolisesti mahdollisuuksia eri liikuntalajeille ja eri ihmisryhmille. Ohjelmassa kirjoitetaan, että vammaiset on huomioitava erilaisia liikkujia koskevissa päätöksissä, resursseissa ja henkilöstön osaamisessa.

Sote-järjestöt mainitaan hyvinvointialueiden keskeisinä kumppaneina, joiden ”asiantuntemusta ja toimintaa tulee hyödyntää entistä tehokkaammin”. Kristillisdemokraatit ehdottaa, että järjestöjen työ kytketään alueiden palvelukokonaisuuksiin ja järjestökoordinaattori nimetään vastaamaan järjestöyhteistyöstä. Järjestöjen hyvinvointialueella tekemä terveyden- ja hyvinvoinninedistämistyö on huomioitava toiminta-avustuksin, ohjelmassa todetaan.