Jäsenkysely 2017
Invalidiliiton jäsenkyselyn tuloksista käy ilmi, että puolella vastaajista on vaikeuksia suoriutua sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista.
Lisäksi yllättävän moni maksaa itse sellaisista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista, jotka ovat asiakasmaksulain perusteella maksuttomia palveluja. Kokonaisuudessaan jäsenkysely näyttää Invalidiliiton jäsenistön kuitenkin melko hynin toimeentulevana ja tyytyväisenä tilanteeseensa. 40 %:lla vastaajista on kuitenkin kokemuksia eriarvoisuudesta, syrjinnästä tai huonosta kohtelusta.
Puolella jäsenistöstä on vaikeuksia maksaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja
Kyselyyn vastanneiden (1577) pääasiallinen tulo oli joko vanhuuseläke tai työkyvyttömyyseläke. Vain murto-osa vastaajista (9 %) sai palkka- tai yritystuloja tai muita etuuksia, kuten työttömyysturvaa tai opintorahaa (myös 9 %).
Noin puolella vastaajista oli joskus, usein tai aina vaikeuksia maksaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja. Eniten vastaajat käyttivät terveyskeskuslääkärin palveluita, toiseksi eniten suun terveydenhoidon palveluita. Näiden jälkeen käytetyimpiä palveluita olivat fysioterapia, kuljetuspalvelut ja erikoissairaanhoito.
Kuva
Vammasta tai sairaudesta aiheutuu ylimääräisiä kuluja
Vamma tai sairaus aiheuttaa monesti ylimääräisiä kuluja, joita kattamaan minimieläke ei aina riitä. Kyselymme perusteella kuluja eniten aiheutuu terveydenhuollosta, jossa nimenomaan lääkäri-, sairaanhoito- ja muut hoitokulut saivat eniten mainintoja. Toiseksi eniten kustannuksia aiheutti liikkuminen. Julkisten liikennevälineiden käyttö on usein hankalaa, joten on joko omistettava auto tai kuljettava taksilla. Kolmanneksi eniten kustannuksia koitui kotiin ostettavasta avusta. Yllättää oli, kuinka moni raportoi myös henkilökohtaisesta avustajasta aiheutuvista ylimääräisistä kuluista. Henkilökohtaisen avun kuuluisi olla saajalleen maksuton palvelu asiakasmaksulain perusteella.
Monella eriarvoisuuden kokemuksia
Noin joka viides vastaaja (22%) kokee itsensä yhdenvertaiseksi ja tasa-arvoiseksi muiden ihmisten kanssa. Lähes yhtä suuri osa vastaajista (19%) ilmoitti, että kokee tuon tunteen harvoin tai ei koskaan. Jos mukaan otetaan vielä joskus itsensä yhdenvertaiseksi kokevien joukko (21 %), voidaan todeta, että suuri osa vastaajista (40 %) kokee yhdenvertaisuudessaan puutteita.
Kuva
Perusturva riittäväksi ja osallisuus palvelujen tavoitteeksi
Vaikuttaa siltä, että toimeentulon loukkuun joutuu erityisesti silloin, kun minimitoimeentulolla on katettava erilaisia vammasta tai sairaudesta johdannaisia kuluja. Perusturva ei vaikuta kattavalta silloin, kun henkilölle koituu paljon kustannuksia terveyteen tai toimintarajoitteeseen liittyen. Kysymyksiä herättävää kyselyn valossa oli se, että vaikka suurin osa vastaajistamme oli eläkkeensaajia, niin näistä 60 % ei saa eläkettä saavan hoitotukea. Onko kyse tietämättömyydestä vai liian tiukoista tuen saannin kriteereistä?
Kyselyn perusteella yksi avaintekijä voisi olla tehokas palveluohjaus tulevissa maakuntarakenteissa, ohjaus oikeiden ja riittävien palvelujen piiriin. Palvelujen saamista ei tulisi määrittää rahoittavan tahon taloudellinen tilanne, vaan ihmisten pääseminen osallisiksi yhteisöön. Lisäksi perusturva tulisi määrittää riittäväksi myös sairauksien hoidon tai vamman kulujen kattamisen osalta.
Invalidiliiton ehdotukset eriarvoisuuden vähentämiseksi
- Perusturvan tasoa nostettava, indeksijäädytykset purettava
- Asiakasmaksujärjestelmä uudistettava siten, että omavastuut lasketaan kohtuulliselle tasolle
- Palvelut järjestettävä tarpeenmukaisina ja riittävinä, jotta osallistuminen niin työelämään kuin harrastuksiin tai ylipäätään sosiaalisiin suhteisiin on todellisuudessa mahdollista