Yhdenvertaisuuslaki ja YK:n yleissopimus vammaisten ihmisten oikeuksista korostavat syrjimättömyyttä.
– Emme tarvitse enää yhtään enempää esteellisiä rakennuksia tai ulkoympäristöjä, joihin kaikkien ihmisten ei ole mahdollista päästä, sanoo vastaava esteettömyysasiantuntija Marika Nordlund.
Rakennushankkeeseen ryhtyvä on velvollinen noudattamaan valtioneuvoston asetusta rakennetun ympäristön esteettömyydestä vain luvanvaraisessa rakentamisessa.
– Määräykset ja niitä tukevat ohjeet antavat hyvän perustan esteettömään rakentamiseen, ja niitä kannattaa tietenkin noudattaa, vaikka varsinaista velvoitetta ei olisikaan. Esteetön ympäristö hyödyttää kaikkia, ja mm. fyysisesti vammaisille ihmisille se lisää yhdenvertaisia osallistumismahdollisuuksia. Esteetön rakentaminen on myös ekologisesti kestävää ja säästää resursseja, kun esteettömyyskorjauksia ei tarvitse tehdä jälkikäteen, Nordlund muistuttaa.
Valtionavustuslain (2001/688) 36 §:ssä koskien vaikutusten arviointia todetaan: ”Valtionapuviranomaisen on sopivalla tavalla seurattava myöntämiensä valtionavustusten käytön tuloksellisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä valtionavustusten vaikutuksia kilpailuun, eri väestöryhmien asemaan samoin kuin niiden ympäristö- ja muita vaikutuksia. Valtionapuviranomaisen on määräajoin arvioitava valtionavustusten tarpeellisuutta ja kehittämistarpeita.”
Kannanotossaan Invalidiliitto on pyytänyt ministeriöitä ohjeistamaan selkeästi avustuksen myöntämisen periaatteet ja sisällyttämään sinne myös esteettömyyden toteutumisen.