Fossiilittomassa liikenteessä huomioitava vammaisten ihmisten yhdenvertainen liikkuminen

Tiekartassa esitetään keinoja, joilla kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt puolitettaisiin vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon ja liikenne muutettaisiin nollapäästöiseksi viimeistään vuoteen 2045 mennessä. Invalidiliitto arvioi asiaa fyysisesti vammaisten ja toimintaesteisten henkilöiden ja heidän kotitalouksiensa näkökulmista.  

Yhdenvertainen liikkuminen mahdollistettava 

Päästötavoitteiden saavuttamiseksi on ensimmäisen vaiheen toimenpiteiksi kirjattu fossiilisten polttoaineiden korvaaminen, ajoneuvokannan uudistaminen sekä tieliikennejärjestelmän energiatehokkuuden lisääminen erilaisten tukien ja kannustimien avulla. 

- Ratkaisuja tehtäessä on Suomen laajuus, ja siitä johtuvat erilaiset tieliikenteen ympäristöt, välimatkat ja liikkumisen tarpeet otettava huomioon myös vammaisten ihmisten lähtökohdista, Invalidiliiton sosiaali- ja terveyspolitiikan asiantuntija Riitta Saksanen sanoi. 

Invalidiliitto kiinnitti lausunnossaan huomiota vammaisten ihmisten yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin liikkua ja osallistua mm. opiskeluun, työelämään, harrastustoimintaan tai perheensä päivittäisistä liikkumisen tarpeista huolehtimiseen.  Vammaisten ihmisten päivittäinen liikkuminen toteutuu oman auton ohella esteetöntä julkista liikennettä tai taksipalveluita käyttäen sekä kevyen liikenteen väylillä kulkien, mahdollisesti erilaisia apuvälineitä käyttäen. Lisäksi liikkumisen mahdollisuuksiin vaikuttavat liikkumisen palveluiden saatavuus ja saavutettavuus.  

Esteettömyys tukee tavoitteita vähentää kasvihuonekaasupäästöjä  

Sähkö- ja hybridiautoille tarkoitettujen latauspisteiden sekä kaasuautoja varten rakennettavien tankkausasemien kohdalla Invalidiliitto korostaa esteettömyyden merkitystä. Näiden tulee olla kaikkien vähäpäästöisillä  tai päästöttömillä autoilla liikkuvien ihmisten käytettävissä, myös vammaisten ihmisten. 

Toimiva esteetön julkinen liikenne vastaa energiatehokkuustavoitteisiin. Vammaisille ihmisille tämä tarkoittaa mahdollisuutta valita julkinen kulkuväline liikkumiseensa. Tällä on suora vaikutus tavoitteeseen vähentää ajettavia kilometrejä. Tieto julkisen liikenteen esteettömyydestä parantaa vammaisen ihmisen mahdollisuuksia valita julkinen kulkuväline oman auton tai taksin sijaan. 

Monet vammaiset ihmiset opiskelevat tai käyvät työssä. Tältä osin on hyvä huomioida liityntäpysäköintimahdollisuudet, jotka mahdollistavat ainakin osittain henkilöautolla liikkumisen vaihtamisen julkiseen liikenteeseen. Jotta tämä on vammaisille ihmisille käytännössä mahdollista, tulee huomioitavaksi myös esteettömien autopaikkojen riittävyys. 

- Osa esteettömyyttä ovat hyväkuntoiset kevyen liikenteen väylät. Tämä tarkoittaa, että vammaisilla ihmisillä olisi yhdenvertainen mahdollisuus hyödyntää esteettömiä kevyen liikenteen väyliä mm. lähiliikkumisessaan, Saksanen toteaa.  

Lue Invalidiliiton koko lausunto liikenne- ja viestintäministeriölle Fossiilittoman liikenteen tiekartta -luonnoksesta valtioneuvoston periaatepäätökseksi kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä (pdf). 

Lisätietoa: Riitta Saksanen, sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija, Invalidiliitto, riitta.saksanen@invalidiliitto.fi