Ihmisoikeusselonteossa vammaisten ihmisoikeudet esille
17.06.2020
Invalidiliitto antoi lausuntonsa ulkoministeriössä valmistelussa olevaan valtioneuvoston ihmisoikeusselontekoon. Invalidiliitto painotti lausunnossaan YK:n vammaissopimuksen nykyistä vahvempaa käytännön soveltamista, toimeenpanoa ja käytännön toteuttamista vammaisten ihmisten perus- ja ihmisoikeuksien tilan parantamiseksi.
YK:n vammaissopimuksen lakitasoisuutta ei ymmärretä
YK:n vammaissopimuksen lakitasoisuus ja sen sitova velvoittavuus tulisi huomioida nykyistä vahvemmin niin valtionhallinnon kuin myös esimerkiksi kuntien ja tulevien sote-rakenteiden ja muiden maakunnallisten ja alueellisten toimijoiden kohdalla.
- Koska YK:n vammaisyleissopimuksen lakitasoisuutta ei ymmärretä, jäävät sen velvoitteet alueellisesti ja paikallisesti toteutumatta. Näin tavoitteet vammaisten ihmisten yhdenvertaisuudesta ja ihmisoikeuksien toteutumisesta eivät käytännön tasolla toteudu. Invalidiliitto painottaa, että näiden tavoitteiden on toteuduttava myös arjessa, toteaa Invalidiliiton lakimies Elina Nieminen.
Vammaisten ihmisoikeudet nähdään suhteellisina
Vammaisten ihmisten ihmisoikeudet jäävät usein suhteessa muihin vähemmistöryhmiin yhteiskunnassa vähemmälle huomiolle. Tämän lisäksi niitä ei nähdä yhtä arvokkaina toteutettavina ja seurattavina arvoina kuin valtaväestön ihmisoikeudet. Vammaisten ihmisten ihmisoikeudet suhteessa muiden ihmisoikeuksiin nähdään usein siis suhteellisina. Niiden toteuttamisen hyväksyttävänä esteenä katsotaan usein voivan olla esim. taloudelliset tai muut yhteiskunnalliset perusteet.
Vammaisten ihmisten ihmisoikeudet suhteessa muiden ihmisoikeuksiin nähdään usein siis suhteellisina.
- Tämä ei turvaa, eikä toteuta yhdenvertaista ihmisarvoa ja ihmisoikeuksia, pohtii Nieminen.
Huomio myös rakenteelliseen ja moniperusteiseen syrjintään
Invalidiliitto kiinnitti lausunnossaan huomiota myös siihen, että vammaisten ihmisten perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista tulee käsitellä läpileikkaavasti. Vammaiset ihmiset kohtaavat moniulotteista syrjintää kaikilla elämän eri osa-alueilla ja erityistä huomiota tulisi kiinnittää vammaisten ihmisten kohtaamaan rakenteelliseen ja moniperusteiseen syrjintään. Moni vammainen ihminen kohtaa moniperusteista syrjintää esim. vammaisuuden ja sukupuolen osalta (esimerkiksi vammainen nainen, maahanmuuttaja, sukupuolivähemmistö).
- Rakenteellinen syrjintä on yleistä, mikä segregoi palveluita ja yhteiskuntaa liikuntavammaisten ihmisten ulottumattomiin, toteaa Nieminen.
Myös poliittisten ja taloudellisten oikeuksien yhdenvertaisessa toteutumisessa on ongelmia, mikä estää usein oikeutta osallistua yhteiskunnallisesti.
- On myös surullista, että vammaiset ihmiset kohtaavat keskimääräistä enemmän väkivaltaa ja vammaiset naiset seksuaalista hyväksikäyttöä. Myös taloudellista hyväksikäyttöä esiintyy vammaisuuden takia. Erityisesti lapset ja nuoret ovat alttiita syrjäytymiselle ja hyväksikäytölle, kertoo Nieminen.
Invalidiliitto kiinnitti huomiota lisäksi vammaisten ihmisten asemaan humanitaarisissa kriiseissä ja pakolaispolitiikassa sekä kansallisten erityispalveluiden kuten vammaispalveluiden, apuvälineiden ja henkilökohtaisen avun saannin turvaamiseen. Palveluilla turvataan heikoimmassa asemassa olevien vaikeimmin vammaisten perus- ja ihmisoikeuksien turvaa.
Hallitusohjelman toimintasuunnitelmaan on kirjattu laadittavaksi valtioneuvoston ihmisoikeusselonteko, jonka tarkoituksena on luoda yhtenäinen pohja valtioneuvoston toiminnalle. Valtioneuvoston ihmisoikeusselonteossa määritellään tapoja, joilla hallitus vaikuttaa 2020-luvun ihmisoikeuskehitykseen. Selonteon valmistelusta vastaa ulkoministeriö.
