Lakikirjat ja minipyörätuoli. Kuvituskuva.
10.06.2021
Opetus- ja kulttuuriministeriö valmisteli virkamiestyönä koulukiusaamisen ehkäisemiseksi muutoksia perusopetuslakiin, ammattikoululakiin ja lukiolakiin. Invalidiliitto antoi tästä lausunnon ministeriölle ja nosti lausunnossaan esille muun muassa sen, että vammaiset lapset ja nuoret pitää huomioida lakiesityksessä nykyistä paremmin.

Ehdotetun sääntelyn tarkoituksena on täsmentää ja korjata opetustoimen säännöksiä, jotta kiusaamiseen, häirintään ja väkivaltaan voitaisiin puuttua oikea-aikaisesti, vahvistaa oppilaan oikeusasemaa sekä turvata kaikkien koulussa toimivien turvallinen oppimisympäristö.

Vammaiset lapset ja nuoret esiin

Invalidiliitto katsoo, että terminologisesti pitäisi käyttää yleiskäsitteenä kouluväkivalta-termiä kiusaamisen sijaan. Vammaisten lasten ja nuorten oikeudet sekä asema jäävät hyvin pintapuoliseksi lakiesityksessä – jopa marginaaliin. YK:n vammaissopimukseen ei löytynyt viittauksia lainkaan. Vammaisiin lapsiin ja nuoriin kohdistuva syrjintä tekomuotoineen jää aivan liian pimentoon. THL:n kouluterveyskyselyistä käy ilmi vammaisiin lapsiin ja nuoriin kohdistuva syrjintä, häirintä ja väkivalta, joka vaikuttaa merkittävästi vammaisten lasten ja nuorten hyvinvointiin sekä terveyteen. 

Invalidiliiton lausunnossaan esiin nostamia syrjinnän muotoja on monenlaisia, kuten esimerkiksi hiljainen syrjintä eli joukon ulkopuolelle jättäminen kokonaan tai vaikkapa siten, että vammainen henkilö valitaan viimeiseksi joukkueeseen koulun liikunnan tunneilla. Myös kiireinen elämänrytmi jo koulusta lähtien johtaa siihen, että hitaasti liikkuva fyysisesti vammainen lapsi kokee lapsuudesta asti peränpitäjän roolin, kun häntä ei odoteta muiden rynniessä koulun käytävillä välitunnille tai kevätretkillä koulubussiin. 

Koulukiusaamisen uhrille enemmän sijaa

Invalidiliiton mielestä opetus- ja kulttuuriministeriön toimet lakiesityksessä sanotun koulukiusaamisen ehkäisemiseksi painottuvat aivan liian paljon itse tekijään, eikä uhrille oikein jää lakiesityksessä sijaa. Invalidiliitto nostaa esiin, että kurinpitotoimien arvioinnissa pitäisi keskittyä tekijän lisäksi myös siihen, johtuiko sanottu koulukiusaamistilanne toisen oppilaan vammaisuudesta. Konkretia siitä, miten kouluväkivaltaan puututaan muuten kuin tekijää hetken kurittamalla tai eristämällä, jää ontumaan lakiesityksessä. Lakiesityksen korjaaminen jää kotiläksyksi opetus- ja kulttuuriministeriölle!     

Lue Invalidiliiton koko lausunto (pdf).

Lisätietoa: Henrik Gustafsson, lakimies, Invalidiliitto, henrik.gustafsson@invalidiliitto.fi.    


 

Jaa sosiaalisessa mediassa