Kaksivuotisen hankkeen tavoitteena on viharikosten ja vihapuheen vastaisen työn kehittäminen. Hankkeen toiminta keskittyy viharikosraportoinnin kehittämiseen sekä viranomaisten, erityisesti poliisin, syyttäjän, tuomareiden viharikosten ja vihapuheen vastaisten toimintavalmiuksien vahvistamiseen sekä viharikosten uhrien tukemisen kehittäminen.
Against Hate -hankkeen suositukset eivät sisältäneet erityisen viharikossäännöksen säätämistä rikoslakiin. Invalidiliiton näkökulmana oli vammaisten henkilöiden oikeussuojan parantaminen heidän joutuessaan rikoksen uhriksi.
Invalidiliitto on esittänyt erääksi ratkaisuksi jo osana hallitusohjelmatavoitteitaan erityisen viharikostunnusmerkistön säätämiseksi rikoslakiin. Norjan rikoslaissa viharikos-käsite on linkitetty vammaisuuteen. Suomen rikoslaki tuntee vammaisuuden motiivina vain rangaistuksen koventamisperusteena, jota on käytetty melko harvoin. Esimerkiksi rikoslain 11 luvun 11 §:n syrjintärikos kattaa vammaiset henkilöt, mutta sanktiouhka on vain sakkoa tai vankeutta kuusi kuukautta, eikä rikoslaissa ole syrjintärikoksen törkeää tekomuotoa. Kunnianloukkausrikoksissa on perusmuotoisen kunnianloukkauksen lisäksi myös törkeä tekomuoto. Erillisen viharikoksen säätäminen rikoslakiin mahdollistaisi useamman rikostunnusmerkistön soveltamisen sijaan kokoavamman erilaisia tekoja kattavan sääntelyn, jossa olisi mukana riittävän tuntuva rangaistusuhka.
Invalidiliitto pitää kannatettavana Against Hate -hankkeen suositusta, että vuonna 2020 Poliisiammattikorkeakoulu toteuttaa pilottitutkimuksen tapausten etenemisestä. Tällä hetkellä seurataan poliisille tehtyjä viharikosilmoituksia vammaisuuden takia. Rikosilmoitusten määrä on kasvussa vammaisuuteen liittyen ja kattaa noin viisi prosenttia kaikista viharikosilmoituksista. Invalidiliitto on osallistunut Against Hate -hankkeen piirissä järjestettyihin kuulemistilaisuuksiin ja nostanut esiin yhdenvertaisten ja esteettömien rikosuhripalvelut fyysisesti vammaisille ja eri tavoin toimintaesteisille henkilöille.