Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen julkisti keskiviikkona 17.2.2016 kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisen toimenpideohjelman. Osana tätä on pohjaesitys vammaislainsäädännön uudistamiseksi. Vammaislain uudistamista pohtineen työryhmän alkuperäisestä esityksestä poiketen hallitus on nyt esittämässä dramaattisia leikkauksia vammaisten liikkumista tukeviin palveluihin. Lisäksi leikkurin alla ovat vammaisten henkilöiden erityispalvelut, kuten henkilökohtainen apu sekä asumista tukevat palvelut. Leikkaukset suunnitellaan toteutettavaksi mm. asettamalla vammaisten tarvitsemille palveluille 75 vuoden yläikäraja.
Valtion ja kuntien vaikea taloudellinen tilanne ei ole kenellekään epäselvää. Niin kuntien kuin valtion velvoitteita on voitava arvioida uudelleen, ja Invalidiliitto suhtautuu varauksella hallituksen tavoitteeseen leikata vammaisten liikkumista tukevien palveluiden kustannuksia. Säästöt on haettava niillä keinoilla, joissa on suurimmat kustannuserät ja jotka eivät kosketa ihmisarvoisen elämän turvaavia vammaispalveluja, kuten henkilökohtaista apua tai asumisen palvelua. Vammaispalveluiden uudistamisella ei ole ollut tarkoitus laajentaa vaikeavammaisten piiriä ja koskemaan yleisesti kansalaisia. Lain toimeenpano on erkaantunut tästä ja nyt on aika korjata tämä palveluiden turvaamiseksi. Kuten hallitus toteaa, kuljetuspalvelujen saajia oli vuoden 2013 aikana 102 000. Heistä peräti 66,0 prosenttia oli 65 vuotta täyttäneitä, ja heistä 2/3 yli 75-vuotiaita.
•Invalidiliiton mielestä vammaisten henkilöiden liikkumisen vapautta tulee turvata kaikille soveltuvaan saavutettavaan ja esteettömän joukkoliikenteen kehittämisellä ja tarvittaessa yksilölliset liikkumisen tarpeet huomioiden.
Invalidiliitto vastustaa jyrkästi hallituksen esitystä 75-vuoden yläikärajan asettamisesta koskemaan myös vammaisten henkilöiden erityispalveluja. Hallitus on listannut ko. palveluiksi henkilökohtaisen avun, asumista tukevat palvelut, pitkäaikaista toimintaa, lyhytaikaista huolenpitoa sekä valmennusta ja tukea koskevat palvelut. Invalidiliitto muistuttaa, että suurin osa henkilökohtaisen avun ja asumisen tuen palveluja saavista henkilöistä on syntymästä saakka vaikeasti vammaisia tai usein nuorella iällä vammautuneita. He elävät pienen takuueläkkeen varassa. Heidän talouttaan rasittavat usein myös vammasta tai sairaudesta aiheutuvat lääke- ja muut terveydenhuoltokustannukset ja he ovat täysin riippuvaisia toisen henkilön antamasta avusta. Invalidiliitto vaatii, että vaikeimmin vammaisten henkilöiden erityispalvelut tulee turvata myös 75 vuotta täyttämisen jälkeen. Sosiaalihuollon yleiset palvelut eivät kykene vastaamaan vaikeimmin vammaisten henkilöiden vammasta johtuviin erityisiin palvelutarpeisiin. Niihin vastaamatta jättäminen voi pahimmillaan uhata jopa vaikeavammaisten kansalaisten henkeä. Kysymys on vaikeimmin vammaisten henkilöiden ihmisarvosta, jota ei voi mitata rahassa edes talouskriisin keskellä joiden määrä ei tässä ryhmässä ole suuri. Myös yli 75-vuotiailla vaikeavammaisilla tulee olla oikeus ikääntyä arvokkaasti.
•Yli 75-vuotiaiden vammaispalveluiden erityspalvelut on turvattava heikoimmassa asemassa oleville vaikeavammaisille
Invalidiliitto haluaa myös muistuttaa, että esimerkiksi invalidivähennystä saa tällä hetkellä lähes miljoona suomalaista. Vammaisten palveluihin kohdistuvaksi säästötavoitteeksi asetettua 60 miljoonaan euron säästötavoitetta voitaisiin osin arvioida myös esimerkiksi yksilökohtaisen invalidivähennyksen tarpeen arvioinnilla.
Invalidiliitto kannustaa hallitusta sen haastavassa tehtävässä ja on jatkossakin halukas tuomaan oman asiantuntemuksensa vammaisten asioista keskusteltaessa.
Lisätietoja:
Invalidiliitto ry, järjestöjohtaja Anssi Kemppi, p. 044 7651313, anssi.kemppi@invalidiliitto.fi
Invalidiliitto ry, lakimies Elina Akaan-Penttilä, p. 0447650663, elina.akaan-penttila@invalidiliitto.fi