Liitto kannattaa pääosin lakiluonnoksessa esitettyjä keinoja keventää byrokratiaa ja yhdistysten hallinnollista taakkaa, kunhan laillinen ja tarkoituksenmukainen toiminta voidaan turvata.
Invalidiliitto kannattaa muokatun yhdenvertaisuusperiaatteen lisäämistä yhdistyslakiin, koska se vahvistaa jäsenten yhdenvertaisia oikeuksia yhdistyksen toiminnassa ja korostaa eri toimijoiden vastuuta sen noudattamisessa. Invalidiliitto haluaa lausunnossaan nostaa vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuteen perustuvia näkökantoja pohdittavaksi lain jatkovalmisteluun.
Lakiluonnoksessa yhdenvertaisuutta ei käsitellä perustuslain tai yhdenvertaisuuslain näkökulmasta, vaan se pohjautuu pääosin yhtiöoikeudelliseen sääntelyyn. Tällöin jää kyseenalaiseksi, mahdollistaako yhdistyslain yhdenvertaisuussäädös esimerkiksi positiivista erityiskohtelua, joka mahdollistaisi erityistoimia vammaisten ihmisten tosiasiallisen yhdenvertaisuuden turvaamiseksi.
Invalidiliitto kannattaa ehdotusta verkkokokouksen mahdollistamisesta ilman kokouspaikkaa, kunhan jäsenten yhdenvertaisuuden toteutuminen ja osallistumisoikeus turvataan. Pitkien välimatkojen Suomessa digitalisaatio voi edistää yhdistyksen jäsenten osallistumismahdollisuuksia päätöksentekoon.
Toisaalta kaikilla jäsenillä ei ole tarvittavaa osaamista tai laitteita verkko-osallistumiseen, eivätkä kaikki käytössä olevat verkkoalustat ole saavutettavia. Erityisesti perinteikkäissä, pitkään toimineissa yhdistyksissä jäsenistö voi olla ikääntynyttä, ja tekniset valmiudet voivat olla heikommat kuin nuoremmissa ikäluokissa.
Invalidiliitto kannattaa, että säännöissä voitaisiin määrätä yhdistyksille toimitusjohtaja-toimielin. Tämä voisi olla toimiva ratkaisu erityisesti konsernimaisesti toimiville isoille yhdistyksille, joilla on liiketoimintaa ja runsaasti työntekijöitä. Tällöin vastuu yhdistyksen toiminnasta ei olisi niin suuri vapaaehtoispohjalta toimivilla luottamushenkilöillä. Lain jatkovalmistelussa voisi harkita, olisiko toimitusjohtaja-toimielimen sallimiselle syytä määritellä tietyt tunnusmerkit esim. liikevaihto ja työntekijöiden määrä.
Yhdistystoiminta on pääosin voittoa tavoittelematonta ja toimitusjohtaja sopii lähtökohtaisesti paremmin yhtiöoikeudellisen organisaation hallintomalliin.
Invalidiliitto pitää kannatettavana, että yhdistysten uudelleenorganisoitumista helpotetaan esimerkiksi tilanteissa, joissa tietyt yhdistyksen toiminnan edellytykset eivät enää täyty, mutta toiminnan jatkuvuus halutaan kuitenkin turvata osana isompaa yhdistystä.
On hyvä, että jäsenyyden siirtymiselle määritellään selkeät menettelyt, eikä jäsenyys siirtyisi automaattisesti uuteen yhdistykseen. Lain perusteluista ei kuitenkaan käy selkeästi ilmi, miten jäsenen EU:n tietosuoja-asetuksen mukainen suostumus tietojen käsittelyyn siirtyisi uudelle yhdistykselle. Tähän tarvittaisiin tarkennusta.
Uudessa laissa säädettävä toimintaryhmä voisi olla hyvä järjestäytymismuoto pienille toimijoille, jotka eivät halua pyöritettäväkseen välillä raskaaksikin koettua yhdistysbyrokratiaa, vaan haluavat keskittää resurssinsa aatteellisesti ajamaansa toimintaan. Toimintaryhmä olisi oikeushenkilö, joka mahdollistaisi toimintaryhmälle esim. avustusten hakemisen. Tämä voisi innostaa ja kannustaa uudenlaiseen kansalaistoimintaan.
Toisaalta laissa ehdotettu mahdollisuus, että yksi henkilö edustaisi toimintaryhmää kaikissa oloissa, voi aiheuttaa epätoivottuja tilanteita toimintaryhmän demokratian kannalta. Invalidiliitto kannattaa, että minimiedustus säädettäisiin kolmeen henkilöön, mikä on sama määrä kuin mitä vaaditaan toimintaryhmän perustamiseen.