Lapsiasiavaltuutettu kysyi vammaisten lasten ja nuorten oikeuksista

Suunnitelmissa on tehdä teemaan liittyvä julkaisu, jossa vammaisten lasten oikeuksia ja niiden toteutumista tarkastellaan erilaisista näkökulmista. Julkaisuun on tarkoitus myös kerätä tietoa vammaisten lasten arkea ja elämää koskevista kokemuksista sekä ajatuksista. Julkaisun on määrä valmistua vuonna 2021.

Invalidiliiton mukaan jäsenkuntamme fyysisesti toimintaesteiset ja harvinaissairaat lapset ja nuoret ovat tavallisia lapsia ja nuoria, joilla on syntymästä tai myöhemmän vammautumisen seurauksena syntyneitä fyysisiä tai psyykkisiä vammoja, jotka vaikuttavat heidän toimintakykyynsä ja toimintatapoihinsa.

Osallisuuden edistämistä

Mielestämme tulevassa julkaisussa olisi syytä tarkastella esimerkiksi vammaisten lasten osallisuuden edistämistä kehitystason mukaisesti, vapaa-ajan toimintojen integroimista saman ikäisten toimintaan sekä syrjäytymisen ja kiusaamisen estämistä.

Henkilökohtaisten avustajien saannin ongelmat vaikeuttavat ja rajoittavat pahimmillaan nuorten mahdollisuuksia hakeutua haluamiinsa opintoihin ja vapaa-ajan harrastuksiin. Jos vanhemmilla ei ole taitoa tai hei eivät jaksa ajaa voimakkaasti lastensa asioita, jäävät nämä lapset heikompaan asemaan. mm. palveluiden suhteen ja jopa ”heitteille”.

Invalidiliiton vaikuttajaverkoston nuoret nostivat esiin myös ”samaa palvelua kaikille” -teemaa. Sitä, että ihan kaikessa heidän toimintansa ei olisi sidottu erityispalveluiden pariin, vaan he pystyisivät tulevaisuudessa entistä paremmin osallistumaan samaan toimintaan kuin muutkin, oli kyse sitten nuorisotaloista tai liikuntaryhmistä tms. Tähän olisi hyvä löytää keinoja. 

Lasten ja nuorten vahvuudet jäävät liian usein diagnoosikeskeisen negatiivisen puheen ja kirjallisten lausuntojen varjoon. Lapsi ja nuori tulee nähdä yksilönä, toimijana, jolla on omia vahvuusalueita. 

Ongelmia oppimispoluissa

Lasten oppimispolut pienestä pitäen, esim. erityiskoulussa opiskelu, ennustaa jo varhaisessa vaiheessa tulevaa köyhyyttä ja katkaisee monia jatko-opinto- ja työmahdollisuuksia. Erityiskoulun käyneet nuoret joutuvat todella taistelemaan päästäkseen jatko-opintoihin, esim. täydentämällä aiempia opintojaan ja työskentelemään kovasti. Liian harvoin vammaisia nuoria kannustetaan ja tuetaan hakemaan korkeakouluopintoihin. 

Olisi tärkeää kuulla lapsia heitä koskevissa asioissa huomioiden heidän ikätasonsa. Lapsen kuulemisessa pitäisi nykyistä enemmän hyödyntää puhetta tukevia ja vaihtoehtoisia kommunikaatiomenetelmiä sekä henkilökohtaista avustajaa. Järjestöihin, lasten ja nuorten ryhmien vetäjiin sekä vammaispalveluiden työntekijöihin voisi olla yhteydessä, kun halutaan vapaaehtoisia nuorten edustajia. Nuorten kuuluu myös saada palkkio, kuten aikuisten kokemusasiantuntijoiden.

Invalidiliiton mielestä näitä edellä mainittuja teemoja tulisi käsitellä myös tulevassa lapsiasiavaltuutetun julkaisussa. Olemme mielellämme mukana niin etsimässä nuoria jäseniämme kuultavaksi kuin kirjoittamassa julkaisua.

Lue Invalidiliiton vastaukset lapsiasiavaltuutetun kyselyyn yhdenvertaisuus-teeman julkaisusta.