Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ammatillisesta koulutuksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Invalidiliitto edustaa 150 jäsenyhdistyksensä kautta noin 30 000 fyysisesti vammaista ja toimintarajoitteista suomalaista.  Invalidiliitto edistää ja kehittää toimintakyvyltään erilaisten ja fyysisesti vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia osallistua, liikkua ja elää täysipainoista elämää. Invalidiliitto ry on myös ammatillisen erityisoppilaitoksen ylläpitäjä. 

Invalidiliitto ry haluaa kiinnittää lainvalmistelijoiden huomiota kolmeen asiakohtaan hallituksen esityksessä. Muilta osin tuemme AMEO -verkoston lausuntoa.

4 luku. Hakeutuminen ja opiskelijaksi ottaminen

32§. Esteettömyys. Pykälään tulisi kirjata selkeämmin viittaus yhdenvertaisuuslakiin (1325/2014) ja sen velvoitteeseen kohtuullisista mukautuksista. 

Yhdenvertaisuuslaki sisältää koulutuksen järjestäjälle velvoitteen edistää yhdenvertaisuutta (6§). Koulutuksen järjestäjän ja tämän ylläpitämän oppilaitoksen on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi. Lisäksi laissa on velvoite koulutuksen järjestäjille kohtuullisin mukautuksiin vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi (15§). Koulutuksen järjestäjän on tehtävä asianmukaiset ja kulloisessakin tilanteessa tarvittavat kohtuulliset mukautukset, jotta vammainen henkilö voi yhdenvertaisesti muiden kanssa saada koulutusta. 

Vaikka lainsäädäntö on ollut jo voimissaan jonkin aikaa, tulee yhä edelleen eteen tapauksia, joissa pienilläkin mukautuksilla olisi voitu edistää vammaisen opiskelijaksi hakeutuvan henkilön opintoihin pääsyä tai opintojen sujumista. Näitä tilanteita on ollut esimerkiksi pääsykoetilanteissa tai siinä, että saako tarpeellista apua työharjoittelupaikan ja työssäoppimispaikan löytämisessä. Vastaus oppilaitoksesta ei voi olla, että ”olisit hakeutunut erityisoppilaitokseen”.

Näiden tilanteiden ehkäisemiseksi tulisi yhdenvertaisuuslaki olla kaikkien koulutuksen järjestäjien tietoisuudessa ja henkilökunnan ymmärryksessä.

7 luku. Osaamisen hankkiminen

53§. Oikeus saada opetusta ja ohjausta. 

Koulutuksen järjestäjän on taattava riittävä tuki ja ohjaus, jotta opiskelija kykenee toteuttamaan henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman.

Lakiesityksen mukaan opiskelijalla olisi oikeus saada opetusta ja ohjausta, joka mahdollistaa tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisten ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttamisen. Ohjausta on oikeus saada eri oppimisympäristöissä ja myös henkilökohtaisesti. Säännös ei tarkoittaisi sitä, että yksittäisellä opiskelijalla olisi subjektiivinen oikeus saada opetusta ja ohjausta miten paljon tahansa. Säännös kuitenkin velvoittaisi koulutuksen järjestäjän tarjoamaan tarkoituksenmukaisella tavalla toteutettua opetusta, opinto-ohjausta ja muuta tarpeellista ohjausta riittävästi, jotta opiskelijalla voidaan katsoa olevan mahdollisuus saavuttaa tutkinnon perusteiden mukaiset ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet. Osaamisen hankkiminen, opinto-ohjaus ja muu tarpeellinen ohjaus sekä tutkinnon suorittaminen suunniteltaisiin yksilöllisesti ja kirjattaisiin henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan, jota päivitetään tarvittaessa.

Oikeusministeriön julkaisussa 21/2015 Syrjintä koulutuksessa nousee vammaisten nuorten kohdalla edelleen esiin se, että jos nuori on hakeutunut inkluusioperiaatteen mukaisesti tavalliseen oppilaitokseen, on tuki paikoittain ollut riittämätöntä niin opetuksessa kuin ohjauksessa. Varsinaista syrjintää opetustilanteissa oli havaittu eniten juuri ammatillisissa oppilaitoksissa. Ammatillisessa koulutuksessa syrjintä saattoi ilmetä esimerkiksi opettajien puutteellisina valmiuksina tukea vammaisia opiskelijoita erityisjärjestelyillä tai opetusmenetelmillä. Koulutuksen yhdenvertaisuuteen liittyvissä epäkohdissa korostui kaikissa koulutusmuodoissa nuorten keskinäinen kiusaaminen, mutta myös ilmapiiriin liittyvät eli opetuksen asenteelliset esteettömyystekijät ja jopa henkilöstön vähättelevä asenne opiskelijoita kohtaan. Vammaisten tai erityistä tukea tarvitsevien nuorten osalta esteettömyyskysymykset ilmenivät oppimisympäristöjen haasteena erityisesti ammatillisessa koulutuksessa.

Ammatillisessa koulutuksessa koetun syrjinnän vuoksi on äärimmäisen tärkeää, että lainsäädäntö tuo selkeästi esiin millä keinoin yhdenvertainen ja esteetön oppiminen on saavutettavissa. Se ei tarkoita sitä, että kaikille tarjotaan samanlaista opetusta ja ohjausta, vaan yksilöllisesti räätälöidään tarpeellinen tuki ja ohjaus opinnoissa. 

Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta 

Ammatillisen koulutuksen rahoituksen määräytymisperusteet

YK:n vammaissopimuksen 27 artikla koskee vammaisten ihmisten työtä ja työllistymistä. Sopimusosapuolena Suomi on nyt entistä painokkaammin velvollinen edistämään vammaisten henkilöiden asemaa työmarkkinoilla. Artiklan mukaan sopimusosapuolten on muun muassa edistettävä vammaisten ihmisten mahdollisuuksia työllistyä, edetä työuralla ja toimia yrittäjänä ja tukea sellaisia toimia, joiden tarkoituksena on työllistää vammaisia ihmisiä julkisella sektorilla, edistää heidän työllistymistään yksityisellä sektorilla ja varmistaa, että vammaisia varten tehdään työpaikoilla kohtuulliset mukautukset.

Ammatillisen koulutuksen reformi tähtää syvempään työelämäyhteistyöhön ja työelämässä hankittuun osaamiseen. Vammaisten ja osatyökykyisten henkilöiden osalta on selkeästi osoitettu, että saadessaan tukea työllistymisen prosessissa, heidän kiinnittymisensä työelämään on todennäköisempää. 

Vasta julkistettu yhdenvertaisuusvaltuutetun kyselytutkimus tuo karusti esiin, että vammaisten henkilöiden syrjintä työelämässä on yleistä. Kyselytutkimuksen vastaajista lähes 90% katsoi, että vammaisuus asettaa työnhakijan heikompaan asemaan yhtäläisistä taidoista ja pätevyydestä huolimatta. Lisäksi enemmistö (yli 50%) oli sitä mieltä, että asenneilmapiiri vammaisia kohtaan on työpaikoilla huono tai erittäin huono.

Kyselytutkimuksen tulosten valossa on ensiarvoisen tärkeää, että oppilaitoksissa pystytään panostamaan vammaisten henkilöiden työelämään siirtymisen tukeen ja ohjaukseen. Tärkeää on, että tätä siirtymää työelämään tuetaan koko opintojen ajan. Ohjaus ja tuki työelämäyhteyksissä vaativat toki resursseja, jotka tulee huomioida ammatillisen koulutuksen rahoituksen määräytymisperusteissa.

Juha Sipilän hallituksen kärkihankkeen Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) tavoitteena on lisätä merkittävästi osatyökykyisten henkilöiden työssä pysymistä ja työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Hankkeessa on todettu, että osatyökykyisten henkilöiden sijoittumiseen työmarkkinoille vaikuttaa ammattiin valmistumisen nivelvaihe. Tutkimusnäyttöä löytyy siitä, että ammatillista erityisoppilaitoksista valmistuneet ovat selvästi muita samaan aikaan ammattioppilaitoksesta valmistuneita harvemmin töissä. Tällä hetkellä sosiaali- ja terveysministeriössä onkin haettavana hankerahoitusta alueellisiin kokeiluihin, joissa tarkoituksena on mm. luoda toimintamalli ammatillisten oppilaitosten, TE-toimistojen ja muiden tarvittavien tahojen väliseen yhteistyöhön, jotta osatyökykyisten nuorten työhön siirtyminen helpottuisi. Invalidiliitto painottaa, että ammatillisen koulutuksen on omalta osaltaan kannettava vastuunsa vammaisten ja osatyökykyisten opiskelijoiden työelämään siirtymisestä ja siihen on osoitettava riittävästi määrärahoja.

Invalidiliiton näkökulmat tiivistetysti:

- yhdenvertaisuuden ja esteettömyyden edistäminen sekä kohtuulliset mukautukset tuotava selkeämmin esiin lainsäädännössä

- vammaisten ja erilailla toimintarajoitteisten opiskelijoiden tuki ja ohjaus turvattava riittävänä kaikissa oppilaitoksissa

- riittävät määrärahat vammaisten ja osatyökykyisten opiskelijoiden tukeen työelämään siirtymisessä

Helsinki 19.12.2016

Petri Pohjonen
pääjohtaja

Laura Andersson
yhteiskuntasuhdejohtaja

Lisätietoja: Anne Mäki, koulutus- ja työllisyysasiantuntija, anne.maki@invalidiliitto.fi , p. 044 765 1364