Asia: Ajoneuvon määräaikaiskatsastuksen tarkastuskohteita ja tarkastusmenetelmiä, katsastuksessa havaittujen vikojen ja puutteellisuuksien luokittelua sekä katsastustodistuksen sisältöä koskevasta määräysluonnos
Viite: TRAFI/442360/03.04.03.00/2016

Invalidiliitto on fyysisesti vammaisten ihmisten valtakunnallinen vaikuttamisen ja palvelutoiminnan monialajärjestö. Liitto edustaa 149 jäsenyhdistyksensä kautta 30 000 fyysisesti vammaista ja toimintarajoitteista suomalaista. Toiminta-ajatuksensa mukaisesti Invalidiliitto edistää ja kehittää fyysisesti vammaisten tai toimintaesteisten henkilöiden mahdollisuuksia osallistua, liikkua ja elää täysipainoista elämää.
Ajoneuvoliikenteen määräaikaiskatsastuksiin ja tarkistuskohteisiin tulee ottaa mukaan myös ajoneuvoon asennetut välineet, jotka helpottavat apuvälineellä liikkuvan matkustajan / kuljettajan autoon siirtymistä, turvallista matkustamista, ajoneuvon hallintaa tai ajamista (inva-apuvälineet)

Katsastuslainsäädännöllä on tärkeä vaikutus liikenneturvallisuuteen. Invalidiliitto on ollut jo vuosien ajan huolissaan vammaisten henkilöiden turvallisuudesta ajoneuvoissa. Ajoneuvoihin tehdään pyörätuolissa istuvan matkustajan kuljettamiseen liittyviä muutostöitä, mm. takalaitanostin ja pyörätuolin kiinnitysmekanismi. Nämä tarkastetaan vain ajoneuvon käyttöönottokatsastuksessa eikä sen jälkeen ole muita katsastuksia.
Tällä hetkellä takalaitanostimien sääntelyn tulee nostolaitedirektiivissä, joka vaatii turvallisen tuotteen CE-merkinnän eikä sen jälkeen kunnon tarkastuksia. Käytännössä hissin nivelet väljentyy ja hissin huolto on kuljettajan/auton omistajan vastuulla. Kuljettajan/omistajan vastuuta tästä ei voida pitää riittävänä, ottaen huomioon takalaitanostimen pettämisestä aiheutuva henkilö/henkivahinko. Haluamme todeta, että muilla nostimilla on olemassa omat tarkastusjärjestelmät, jonka tarkastajien osaamisen piiriin olisi syytä saattaa myös ajoneuvon takalaitanostimet henkilönostimena. Takalaitanostin on nimenomaan henkilönostin, jonka käyttöturvallisuus tulee ennakollisesti tarkastaa myös käytön aikana määräajoin.

Toimintakyvyn rajoitteen johdosta ajoneuvoon muutostöinä tehtävät ajohallintalaitteet ja istuinmuutostyöt muutoskatsastetaan kohtuullisen ajan kuluessa muutoksesta. Tämän tekeminen on asiakkaan vastuulla, minkä jälkeen laitteiden huollot ja tarkastukset jäävät omistajan vastuulle. Suositeltavaa olisi myös näiden välineiden määräaikainen katsastus.

Em. muutostyöt ovat toimintakyvyltään rajoittuneen ja useimmiten apuvälineillä liikkuvan henkilön välttämättömiä turvavälineitä ajoneuvossa ja ylläpitävät ajo- sekä matkustajaturvallisuutta. Erityisesti pyörätuolin sidontaan ja takavetonostimien puutteiden takia on vuosien varrella tapahtunut useita vakavia onnettomuuksia ja jopa kuolemantapauksia. Invalidiliitto ehdottaa, että nämä ns. inva-apuvälineet erityisvarusteina katsastettaisiin määräajoin käyttöönottokatsastuksen jälkeen riippumatta käytetäänkö ajoneuvoa elinkeinonharjoittamiseen vai yksityiskäyttöön.

Liikennekaaren seurauksena tapahtuva sääntelyn purkaminen edellyttää myös katsastusvaatimuksen laajentamista inva-apuvälineisiin

Ammattimaisessa henkilöliikenteessä pyörätuolissa istuvan matkustajan matkustajaturvallisuutta on suojannut taksiliikennelakiin (217/2007) kytköksissä oleva laki taksinkuljettajan ammattipätevyydestä (6952/2009) sekä esteettömän taksin ajolupaan liittyvä kuljettajan korostettu terveydentilan velvoite. Vastaavanlainen kuljettajan osaamisen varmistaminen, olisi ollut tarpeen myös muussa henkilöliikenneluvallisessa liikenteessä. Liikennekaaren esityksen myötä nämä turvasäännökset tullaan kumoamaan.

Liikennekaari laajentaa ja helpottaa henkilöliikennemarkkinoille pääsyä. Inva-apuvälineiden hankinta ajoneuvoon aiheuttaa merkittävän taloudellisen rasituksen, minkä lisäksi niiden ylläpito ja ajoneuvoa käyttävän kuljettajan osaaminen on ensiarvoisen tärkeää henkilövahinkojen välttämiseksi. Tilanteessa, jossa inva-apuvälineitä ei säännellä viranomaisen vahvistamin määräyksin ja joiden kunnossapitoa ei käyttötarkistuksin katsastuksen yhteydessä toimiteta ja valvota, tullee se aiheuttamaan merkittäviä matkustajaturvallisuusriskejä M -kokoluokan ajoneuvoissa. Tämä siitä huolimatta, että pyörätuolissa istuvan matkustajan kuljettamista koskevasta ajoneuvon rakenteista ja varusteista jäisi voimaan edelleen vanhat säädökset; taksiliikennelain nojalla annettu liikenne- ja viestintäministeriön asetus taksiliikenteessä käytettävän esteettömän kaluston laatuvaatimuksista (723/2009) sekä Invataksista määritellyn ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista koskevan asetuksen 13 §, Trafin suositus paariautojen erityisvaatimuksista (TRAFI/242411/03.03.03.00/2016).

Haluamme korostaa, että edellä mainitut kalustoa koskevat säännökset koskevat ainoastaan henkilöliikennettä taksiliikenneluvalla harjoittavia. Matkustajaturvallisuuden näkökulmasta olisi kuitenkin välttämätöntä, että ajoneuvoon asennettavat inva-apuvälineet katsastettaisiin määräajoin kaikissa ajoneuvoissa, joissa kuljetetaan matkustajaa pyörätuolissa istuen.

Toteamme lisäksi, että Suomi ratifioi YK:n vammaisten henkilöiden yleissopimuksen ja sitä koskevan lisäpöytäkirjan kesäkuussa 2016. Yleissopimuksen artikla 9 esteettömyys, edellyttää valtiolta toimenpiteitä, joilla se varmistaa vammaisten henkilöiden itsenäiseen elämään ja osallistumiseen täysimääräisesti kaikilla elämän alueilla toteuttamalla asianmukaiset toimenpiteet mm. yhdenvertaiseen kuljetukseen. Samalla on varmistettava, että yksityiset tahot, jotka tarjoavat yleisölle avoimia palveluja, ottavat huomioon kaikki esteettömyyden osatekijät vammaisten henkilöiden kannalta. Näiden turvaamiseksi kehitetään ja saatetaan voimaan yleisölle avoimien tai tarjottavien palvelujen saavutettavuuta koskevia vähimmäisstandardeja ja -ohjeita ja valvotaan niiden täytäntöönpanoa. Nämä tulee siis huomioida myös lainsäädäntöä säädettäessä.
Ehdottamamme asiakkaan matkustajaturvallisuutta täsmentävät ehdotukset eivät estä määräyksen tavoitteiden toteutumista, mutta estävät ajoneuvokäyttöön muutoin liittyviä merkittäviä henkilö- ja henkivahinkojen syntymistä. Kyse on matkustajan turvallisuuden ja hengen turvaamisesta matkan aikana, ei ylimääräisestä laatutekijästä.

Helsingissä 16. helmikuuta 2017
Invalidiliitto ry

Petri Pohjonen
pääjohtaja

Laura Andersson
yhteiskuntasuhdejohtaja

Lisätietoja;
Elina Akaan-Penttilä, lakimies, elina.akaan-penttila@invalidiliitto.fi