Seksuaalirikoksen näkyväksi kriteeriksi nousemassa vapaaehtoisuuden puute
31.08.2020
Invalidiliitto on jo vuosien ajan vaikuttanut seksuaalirikoslainsäädännön kehittämiseen, jotta vammaisten ihmisten seksuaalinen itsemääräämisoikeus toteutuisi yhdenvertaisesti muiden kanssa. Eräiden tutkimusten mukaan vammaisten naisten riski joutua seksuaalirikoksen uhriksi on moninkertainen muihin naisiin verrattuna. Myös THL:n kouluterveyskysely (2017) on osoittanut, että vammaiset nuoret kokevat muita useammin seksuaalista väkivaltaa.
Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaan toteutetaan seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus, jossa lähtökohtina ovat koskemattomuus ja seksuaalinen itsemääräämisoikeus. Oikeusministeriön työryhmä on antanut mietinnön rikoslain seksuaalirikosten kokonaisuudistuksesta. Raiskausrikoksen tunnusmerkistöä muutetaan siten, että keskeiseksi kriteeriksi tulee vapaaehtoisuuden puuttuminen. Tämä näkyy myös muissa seksuaalirikosten tunnusmerkeissä. Lapsia koskeva uudistus näkyy seksuaalirikosten eriyttämisenä omaksi asiaryhmäkseen, rangaistustason ankaroitumisena ja uuden 12 -vuoden suojaikärajan säätämisenä.
Invalidiliitto antoi lausunnon, jonka mukaan seksuaalirikosten kokonaisuudistus on lähtökohtaisesti kannatettava ja turvaa myös vammaisten ihmisten seksuaalista itsemääräämisoikeutta nykyistä paremmin. Invalidiliitto katsoo, että seksuaaliseen hyväksikäyttöön sisältyvät teot ovat rangaistavia muuttuvan raiskauksen ja uuden seksuaalisen kajoamista koskevien rikosten kautta. Tämä vastaa työryhmässä eriävän mielipiteen jättäneen Amnesty ry:n kantaa. Siksi ei ole tarpeen säilyttää seksuaalisena hyväksikäyttönä katsottavaa tekoa, joka tapahtuu laitoksessa ja kohteena on vammainen ihminen. Tämä johtuu siitä, että rangaistusasteikko siinä tapauksessa on raiskausrikosta tuntuvasti alempi, vaikka sukupuoliyhdyntä sisältyy seksuaaliseen hyväksikäyttöön.
Invalidiliitto huomauttaa oikeusministeriötä myös siitä, ettei vammaista tai vammaisjärjestöjen edustajaa oltu nimitetty seksuaalirikosten kokonaisuudistusta työstäneen työryhmän jäseneksi, vaikka pykälätasolla ja erityisesti niiden perusteluissa oli useita vammaisuuteen liittyviä kohtia. YK:n vammaissopimus (art. 4.3) kuitenkin edellyttää, että kaikessa poliittisessa päätöksenteossa ja lainsäädännön valmistelussa, joka koskee vammaisia ihmisiä, pitää vammaisia ihmisiä ja vammaisjärjestöjä osallistaa ja tiiviisti neuvotella heidän kanssaan. Pelkästään työryhmässä tapahtunut kirjallinen kuuleminen joidenkin vammaisjärjestöjen kanssa ei täytä YK:n vammaissopimuksen yleistä osallistamisen velvoitetta.
Lue Invalidiliiton lausunto oikeusministeriön työryhmämietintöön seksuaalirikossäännöksistä (pdf).