Sote-uudistuksessa vahvistettava vammaisten kansalaisten asemaa

Invalidiliiton keskeiset viestit koskien sote-uudistusta

• Nykyistä suuremmat sote-palvelujen järjestäjät lisäisivät erityisosaamista vammaispalveluissa. Näin myös vammaispalvelujen laatu paranisi. Tämä edistäisi palvelujen käyttäjien yhdenvertaisuutta. 
• Asiakassuunnitelma on keskeinen väline palveluintegraation toteutuksessa. Se on huomioitava läpileikkaavasti kaikilla toiminnan tasoilla, myös tietojärjestelmien yhteensovittamisen näkökulmasta.  
• Esteettömyys on asetettava sopimusehdoksi kaikkiin hyvinvointialueen tekemiin yhteistyövelvoitteisiin ja sopimuksiin. Myös sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä tutkimuslaitteiden on oltava esteettömiä. 
• Erityisosaamista vaativat vammaisten palvelut tulee keskittää esim. vammaisasioiden osaamiskeskukseen. Keskittäminen turvaisi ja mahdollistaisi tehokkaimmin moniammatillisen yhteistyön ja asiantuntijuuden hyödyntämisen. 
• Sote-palvelujen rahoitukseen sekä hyvinvointi- ja palvelutarpeiden arviointiin tarvitaan vammaisspesifejä mittareita. 
• Hyvinvointialueiden vammaisneuvostoille säädettävä aito toimivalta. 
• Järjestöjen rooli tulee kirjata vahvemmin myös osaksi terveyden- ja sosiaalihuollon palveluketjuja.  
• Uudenmaan kokonaisratkaisu edellyttää vammaisdemokratian lisäämistä.  
• Invalidivähennyksen poisto on kohdennettava aidosti vammaispalveluihin.  
• Hyvinvointialueille kuuluvaa yhdenvertaisuuslain mukaista positiivista erityiskohtelua erityisryhmien ja erityisesti vammaisten kansalaisten yhdenvertaisten oikeuksien turvaamiseksi tulee vahventaa. 

Suuremmat järjestäjätahot mahdollistavat erityisosaamisen kerryttämisen 

Invalidiliiton mielestä esitys parantaisi niiden asiakkaiden tilannetta, jotka tarvitsevat monia erityyppisiä erityispalveluita. Tällaisia asiakkaita ovat erityisesti vammaiset ihmiset, jotka tarvitsevat monialaisia, usein erityisosaamista vaativia palveluja, joista voi koostua hyvinkin vaativa palvelukokonaisuus. Välttämättömien sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve on erityisesti vaikeavammaisilla ja harvinaissairailla usein elämänmittainen.

Nykyistä suuremmat järjestäjätahot mahdollistaisivat erityisosaamisen syntymisen ja kerryttämisen myös pienten asiakasryhmien, kuten harvinaissairaiden, kohdalla. Haasteena tulee edelleen olemaan riittävän osaamisen turvaaminen erityisasiantuntemusta edellyttävissä vammaispalveluissa. Erityisosaamisen tarve koskee myös lääkinnällistä kuntoutusta sekä apuvälineitä. 

-Tällä hetkellä vammaispalvelujen saatavuus ja laatu vaihtelevat hyvin paljon kunnasta toiseen eli ihmiset eivät ole yhdenvertaisessa asemassa. Ehdotus voisi parantaa palvelujen laatua ja edistää käyttäjien yhdenvertaisuutta. Tämä edellyttää kuitenkin myös riittävää resursointia, sanoo Invalidiliiton yhteiskuntasuhdejohtaja Laura Andersson. 

Erityisosaamista vaativat vammaisten palvelut tulee keskittää  

Invalidiliitto kannattaa erityisosaamista vaativien palveluiden keskittämistä. Tällöin vammaisen ihmisen toimintakyky ja elämäntilanne kyetään näkemään kokonaisuutena, jolloin palvelujen arviointi ja suunnittelu voidaan toteuttaa asiakkaan kanssa moniammatillisesti. Tämä tukee sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraatiota, asiakassuunnitelmien toimeenpanoa sekä yksilöllisten palvelujen järjestämistä.  Tällöin palvelut voidaan arvioida, toteuttaa ja koordinoida keskitetysti esim. vammaisasioiden osaamiskeskuksesta.  

Vammaisasioiden osaamiskeskuksessa vastattaisiin keskitetysti paljon palveluja tarvitsevien vaikeavammaisten ihmisten erityistarpeisiin ja huomioitaisiin erityisen vaativat tilanteet. Keskittäminen turvaisi ja mahdollistaisi tehokkaimmin moniammatillisen yhteistyön ja asiantuntijuuden hyödyntämisen.  Samalla se tukisi asiakkaan kokonaistilanteen oikeanlaista tunnistamista suhteessa yksilölliseen toimintakykyyn, tarpeisiin, tavoitteisiin ja elämäntilanteeseen.

- Keskittäminen tukisi myös käytettävissä olevien voimavarojen kustannustehokasta hyödyntämistä ja ammattihenkilöstön saatavuutta palvelujen toteuttamisessa, sanoo Invalidiliiton lakimies Elina Nieminen.  

Asiakassuunnitelma tulee huomioida läpileikkaavasti eri viranomaistasoilla. Asiakassuunnitelman toimeenpano edistää vammaisten ihmisten yksilöllisten palveluiden toteutumista. Parhaimmillaan se kokoaa eri hallinnon organisaatioiden vastuulla olevat palvelukokonaisuudet saman suunnitelman alle. Palveluintegraation tosiasiallinen onnistuminen edellyttää vahvempaa asiakassuunnitelman toteuttamista ja sen huomioimista myös tietojärjestelmien yhteensovittamisessa. 

Tarvitaan vammaisspesifejä rahoitus- ja arviointimittareita  

Invalidiliitto vaatii niin rahoitukseen kuin hyvinvointi- ja palvelutarpeiden arviointiin mittareita, jotka kuvaavat vammaisten ihmisten hyvinvoinnin tilaa, sote-palvelujen tarvetta ja näistä syntyviä kuluja.  

– Tällä hetkellä tieto vammaisten ihmisten erityistarpeista  jää  yleisten sosioekonomisten ja muiden väestötietojen jalkoihin. Tarvitaan nykyistä enemmän vammaisten ihmisten hyvinvointitietojen ja tarpeiden tilastointia, sanoo Nieminen.   

Esteettömyys tulee säätää velvoittavaksi vaatimukseksi  

Esteettömyys ei näy nyt sote-lainsäädäntöesityksessä siten kuin YK:n vammaissopimuksen 9 artikla edellyttää. Nyt esitetty muotoilu jättää esteettömyyden toteuttamisen hyvän tahdon varaan. Invalidiliitto vaatii, että muun muassa hyvinvointialue- ja palvelustrategiassa asetetaan tavoitteet myös palvelujen ja hoitovälineiden esteettömyydelle. Esteettömyys on asetettava sopimusehdoksi kaikkiin hyvinvointialueen tekemiin yhteistyövelvoitteisiin ja sopimuksiin. Lisäksi se on huomioitava hyvinvointialueen hallintosäännössä.   

- Olisi tärkeää, että esteettömyys ymmärretään myös osaksi palvelua ja palveluun liittyvä tiedottamista, jotka ovat tärkeä osa palvelun laatua. Esteettömyysratkaisujen tulee olla myös turvallisia. Vammaiselle asiakkaalle laatu tarkoittaa esteettömiä, saavutettavia ja turvallisia sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluita, sanoo Nieminen.  

Hyvinvointialueiden vammaisneuvostoille aito toimivalta  

Hyvinvointialueen vammaisneuvostoille tulisi YK-vammaisyleissopimukseen artiklaan 4.3 vedoten säätää vastaavan kaltainen toimivalta kuin kansalliskielilautakunnalle on ehdotettu. Invalidiliitto esittää myös säädettäväksi hyvinvointialueen vammaisasiamiehen toimen.  

- Vammaisneuvostot tulee osallistaa hyvinvointikertomuksen ja strategia-asiakirjojen laadintaan. Niille tulee antaa läsnäolo- ja puheoikeus valtuustoon ja muihin vammaisten ihmisten palveluista päättäviin toimielimiin. Tässä on kyse vammaisten ihmisten osallisuudesta, sanoo Andersson. 

Järjestöt hyvinvointia edistämässä 

Lakiesitykseen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä on hyvin kirjattu sekä kunnan että hyvinvointialueen velvoite hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä keskinäinen yhteistyö ja yhteistyövelvoite muiden toimijoiden, kuten järjestöjen kanssa. Hyvinvoinnin tukemisessa ja terveyden edistämisessä on syytä hyödyntää myös kolmannen sektorin ja järjestöjen osaamista.  

Järjestöjen rooli tulisi kirjata vahvemmin myös osaksi terveyden- ja sosiaalihuollon palveluketjuja. Esimerkiksi vammaispalveluissa voitaisiin hyödyntää kokemusasiantuntijoita, kuten harvinaissairaita edustavien järjestöjen erityisosaamista ja terveyspalveluissa esimerkiksi muiden apuvälineenkäyttäjien vertaistukea. Kokemusasiantuntijoita tulisi hyödyntää laajasti myös erilaisten palveluiden suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa.  

Lue Invalidiliiton koko asiantuntijalausunto eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle liittyen hallituksen esitykseen sote-uudistukseksi (pdf). 

Lisätietoa: Elina Nieminen, lakimies, Invalidiliitto, elina.nieminen@invalidiliitto.fi