Yksi tällainen muutos on henkilökohtaista budjettia kokeilevien hankkeiden nivominen valinnanvapauslain säännöksiin. Toinen Invalidiliiton ajama ja nyt hallituksen esitykseen kirjattu muutos on se, että esityksessä on perustellusti vahvennettu sitovan asiakassuunnitelman roolia. Näin kiinnitetään erityistä huomiota asiakkaisiin, jotka tarvitsevat laaja-alaisesti yhteen sovitettavia palveluja tai paljon palveluja tai jotka ovat erityisen tuen tarpeessa. Tämä turvaa paremmin asiakkaan eri palvelutarpeiden integraation ja on erityisesti paljon palveluita tarvitsevien vammaisten ihmisten kannalta merkittävä asia. Lisäksi asiakassetelillä hankittavia sosiaali- ja vammaispalveluita vahvistettiin nostamalla ne pykälätasolle, kuten Invalidiliitto esitti.
Hallituksen esityksen valinnanvapausmalli tuo vaikeavammaisille ihmisille uusia mahdollisuuksia vaikuttaa omien palveluiden järjestämiseen. Samalla se mahdollistaa uusien palveluiden ja kokonaisuuksien toteuttamisen nimenomaan vaikeavammaisille ihmisille.
Kuitenkin on huomioitava, että vammaisilla kansalaisilla on usein heikot mahdollisuudet vaikuttaa omiin palveluihinsa, minkä lisäksi he ovat keskimääräistä enemmän riippuvaisia yhteiskunnan palvelujärjestelmistä. Tämän vuoksi palvelujärjestelmän on oltava läpileikkaava, aidosti kuunteleva ja osallistava. Sen on otettava kaikissa vaiheissa huomioon vammaisten ihmisten yhteiset ja yksilölliset vamman tai sairauden edellyttämät palvelutarpeet. YK:n vammaisyleissopimus ja sen perusteella juuri julkaistu YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimuksen kansallinen toimintaohjelma 2018 - 2019 asettavat vahvan velvoitteen osallistaa vammaiset ihmiset heitä koskevissa kysymyksissä.
Invalidiliitto kiinnittää valinnanvapauslakiesityksessä huomiota erityisesti seuraaviin seikkoihin:
Lue koko Invalidiliiton lausunto täältä >>
Lisätietoja: lakimies Elina Nieminen, elina.nieminen@invalidiliitto.fi