Vammaispalvelulain varmistettava vaikeimmin vammaisten itsenäinen elämä

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan on kirjoitettu vammaispalvelulain kokonaisuudistus tällä hallituskaudella. Viime hallituskaudella vammaispalvelulakiuudistus raukesi sote-uudistuksen kariuduttua.

Omana kysymyksenään käsiteltiin vuoden 2019 keväällä eduskunnassa Ei myytävänä! -kansalaisaloite, jonka myös Invalidiliitto allekirjoitti. Siinä oli kyse välttämättömien vammaispalveluiden kilpailutuksen lopettamisesta. Tämän kansalaisaloitteen eduskunta hylkäsi, mutta kirjoitti eräitä lausumia ratkaisuunsa. Eräs niistä oli asiantuntijatyöryhmän perustaminen työstämään vammaispalvelulain asiakkaan osallisuutta ja oikeussuojaa edistäviä mekanismeja.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru perusti sosiaali- ja terveysministeriön (STM) alaisen osallisuustyöryhmän valmistelemaan vammaispalvelulain asiakkaan osallisuutta ja ennakollista oikeussuojaa varmistavia säännöksiä. Osallisuustyöryhmä sai loppuraportin valmiiksi loppuvuodesta 2020. Tässä työssä Invalidiliitto oli työryhmän jäsenenä mukana aktiivisesti.

Asiakasprosessia selkeytettävä

Työryhmän työ tehtiin viime hallituskaudella rauenneen vammaispalvelulakiesityksen pohjalta. Vammaispalvelulakiesityksessä työryhmässä keskityttiin vain vammaisten ihmisten asiakasprosessin säännöksiin ja sosiaalihuollon eräisiin säännöksiin, jotka koskevat palvelutarpeen selvittämistä ja palvelusuunnitelman säännöksiä. Muutoksenhakua koskevia säännöksiä ei muutettu. Invalidiliitto hyväksyi työryhmän loppuraportin sisällön, mutta lausunnossaan halusi tarkentaa  vammaispalvelulain asiakasprosessiin sisältyvää positiivisen erityiskohtelun vaatimusta.

Invalidiliiton mielestä osallisuustyöryhmän loppuraportin lakipykälistä ja niiden perusteluista käy ilmi aiempaa vammaispalvelulakiesitystä paremmin YK:n vammaissopimuksen artiklat. Tämä merkitsee mahdollisesti vammaisoikeusmyönteistä lain tulkintaa ainakin niissä tilanteissa, joissa on valittavana vammaisen ihmisen kannalta paremmin hänen ihmisoikeuksiaan tukeva vaihtoehto.

Kaikki vammaiset ihmiset mukana

Vammainen ihminen voi olla opiskeleva, työssä käyvä, harrastava, perheellinen tai perheetön ihminen kuten kuka tahansa. Invalidiliitto katsoo, että tulevan vammaispalvelulain tulee varmistaa vammaisten ihmisten itsenäinen elämä ja osallisuus yksilöllisten tarpeiden mukaisten vammaispalveluiden kautta järjestettyinä.

Vammaispalvelut merkitsevät positiivista erityiskohtelua ja erilaiset elämäntilanteet edellyttävät myös erilaisiin tarpeisiin vastaamista. STM:n osallisuustyöryhmän loppuraporttia rasittaa joidenkin tekstikohtien osalta se, että ne kaventuvat käsittämään vain toimenpide- tai asumisyksiköitä tai liittyvät kognitiivisiin toimintarajoituksiin. Pidetään kaikki vammaiset ihmiset mukana!

Vammaispalvelulain valmistelu jatkuu

STM:n osallisuustyöryhmän loppuraportti on olennainen osa edellä mainittua vammaispalvelulain kokonaisuudistusta. Vammaispalvelulain valmistelu jatkuu nyt keväällä 2021 vammaispalvelulain palveluita koskevilla STM:n kuulemistilaisuuksilla ja loppuvuodesta on luvassa lakiesityksen muotoon kirjoitettu lausunnolle tuleva dokumentti. Uuden vammaispalvelulain on tarkoitus tulla voimaan samanaikaisesti sote-uudistuksen kanssa vuonna 2023.

Lue koko lausunto sosiaali- ja terveysministeriön osallisuustyöryhmän loppuraportista (pdf).

Lisätietoa: Henrik Gustafsson, lakimies, Invalidiliitto, henrik.gustafsson@invalidiliitto.fi