Vammaispalvelulainsäädännön uudistus käynnistynyt

Invalidiliitto toivoo, että vammaispalvelulainsäädännön valmistelussa huomioidaan aiemmilla vaalikausilla tehty perusteellinen ja laajapohjainen valmistelutyö sekä myös STM: n asettaman ns. osallisuustyöryhmän työ vuodelta 2020. Valmistelun on vammaisten ihmisten subjektiivisten oikeuksien ja palveluiden turvaamiseksi perusteltua pohjautua keväällä 2019 rauenneeseen hallituksen esitykseen (HE 159/2018 vp). 

Lain soveltamisala täsmennettävä 

Vammaispalvelulailla tuetaan erityisiä vammaisuuden aiheuttamia palvelutarpeita, joihin yleiset ja ensisijaiset sosiaalipalvelut eivät kykene vastaamaan. Vammaispalveluilla toteutetaan vaikeimmin vammaisten ihmisten perus- ja ihmisoikeuksia. Vammaispalveluiden erityisyys ja se, että ne eivät ole jokaiselle kuuluvia julkisia palveluita, näkyy jo siinä, että usea palvelu on poikkeuksellisesti ns. subjektiivinen oikeus, joka luo hyvin vahvan velvoitteen järjestää palvelua riippumatta määrärahoista. Tämä on katsottu oikeutetuksi lainsäätäjän näkökulmasta, kun kyseessä on usein elämän mittaisesta avun ja palveluntarpeesta.  

Vammaispalvelulaki on osa ns. julkiselle vallalle kuuluvaa positiivista erityiskohtelua, jolla turvataan vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuus tavanomaiseen elämään, joka ilman vammaispalveluita jäisi toteutumatta. Vaikka ihminen tarvitsisi erilaisia tukipalveluita, se ei tarkoita, että hän on automaattisesti vammainen. Tästä lähtee myös julkisen vallan velvollisuus ryhtyä positiiviseen erityiskohteluun syrjinnän ehkäisemiseksi.

- Vammaispalvelulaki on positiivista erityiskohtelua, täsmentää kuulemistilaisuudessa Invalidiliiton puheenvuorot pitänyt lakimies Elina Nieminen.

Soveltamisalan tulee olla selvä ja tarkkarajainen, sitä ei tule laajentaa.  

Asumisen tuen palveluista tarkkarajaisempia hallintopäätöksiä 

Invalidiliitto nosti kuulemistilaisuudessa esille nykyisen palveluasumisen oikeusturvan puutteet. Vammaisen henkilön oikeusturvaa heikentää tällä hetkellä merkittävästi vammaispalvelulain palveluasumisen perusteella annetut hallintopäätökset.

- Vammaisella henkilöllä on subjektiivinen oikeus saada palveluasumista, mutta tämä subjektiivinen oikeus ei ulotu siihen, miten palveluasumista käytännössä järjestetään. Jos vammainen asiakas saa vääränlaista tai alimitoitettua palvelua, ei oikeusprosessissa tähän kyetä ottamaan kantaa. Tämä on oikeustajun vastaista, toteaa Nieminen. 

Invalidiliitto esittää, että asumisen tuesta ja siihen liittyvästä palveluntuottajan antamasta palvelukokonaisuudesta olisi annettava muutoksenhakukelpoinen hallintopäätös. Hallintopäätöksessä tulisi ottaa kantaa palvelun järjestämisen laatuun, toteuttamistapaan, määrään ja asiakasmaksuun. Asumisen tuen kokonaisuuden palveluiden tulisi säilyä maksuttomina.  

Lisäksi Invalidiliitto esittää, että esteettömän asumisen tuen palveluihin lisätään myös tarvittaessa oikeus esteettömään asuntoon, kuten tällä hetkellä on palveluasumisen kohdalla. Lisäksi huomiota tulisi kiinnittää esteettömän asumisen tukena myönnettävissä välineissä, koneissa ja laitteissa yhä monimuotoisimpiin perhe- ja huoltajuussuhteisiin. Uusioperheissä tarve asumisen tuen välineeseen saattaa olla esim. huoltajan tai lapsen vuoroviikkoasumisen johdosta välttämätöntä kahdessa eri asunnossa. Esitettyä lapsen asumisen tuen kokonaisuutta voidaan pitää onnistuneena ja tarpeellisena. 

Sosiaali- ja terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos järjestävät yhteistyössä kevään 2021 aikana kuusi kuulemistilaisuutta vammaispalvelulainsäädännön uudistamiseen liittyen. Invalidiliitto tulee osallistumaan näihin kaikkiin. Kuulemistilaisuudet löydät THL:n kotisivuilta.

Lue Invalidiliiton koko kirjallinen lausunto (pdf).

Lisätietoa Elina Nieminen, lakimies, Invalidiliitto, elina.nieminen@invalidiliitto.fi.