Vammaispalvelulakia pitää vielä korjata
11.11.2022
Vammaispalvelulakiuudistus on eduskunnan käsittelyssä. Invalidiliitto oli kuultavana sosiaali- ja terveysvaliokunnassa perjantaina marraskuun 11. päivänä. Lisäksi toimitettiin kohdennettu lausunto perustuslakivaliokunnalle taloudellisista resursseista, soveltamisalasta ja henkilökohtaisen avun tunnusmerkistöstä.
Invalidiliiton puheenvuorossa, jonka pitivät yhteiskuntasuhdejohtaja Laura Andersson ja lakimies Henrik Gustafsson, korostettiin lakiuudistuksen voimaantulon tärkeyttä. Tämä siitä huolimatta, että esityksessä on edelleen paljon epätarkkuuksia. Laki toisi kuitenkin mukanaan tarpeellisia uusia palveluita, huomioisi hyvinvoinnin edistämisen aiempaa laajemmin ja sisältäisi tarpeellisia parannuksia koskien mm. liikkumisen tukea. Hyödyt jäävät kuitenkin liian ohuiksi, ellei eduskunta korjaa lakiesityksen sisältöä merkittävästi.
Kuulemisessa Andersson ja Gustafsson nostivat esiin nämä epäkohdat:
- Lain soveltamisala on liian laaja
- Lain sisältö ja siihen varatut resurssit eivät kohtaa
- Esityksen perus- ja ihmisoikeudelliset vaikutukset on tutkittava ja seurattava tarkasti
- Vaikeavammaisuus -termi ja henkilökohtaisen avun voimavaraedellytys on säilytettävä
- Vammaisten lasten ja nuorten omaa toimijuutta on korostettava enemmän
- Työelämäosallistuminen on huomioitava laajemmin
- Valituslupamenettely ja siirtymäsäännös ovat vammaisten ihmisten kannalta ongelmallisia.
- Invalidiliitto arvioi lain voimaantulon hyötyjä ja haittoja hyvin tarkasti. Toivomme, että laki hyväksyttäisiin, koska puutteistaan huolimatta siinä on paljon myönteistä. Mutta jos hallituksen esitys toteutuu sellaisenaan, ilman että eduskunta sitä muokkaa, luvassa on valitettavan sekavaa toimeenpanoa liian vähillä resursseilla, sanoo yhteiskuntasuhdejohtaja Laura Andersson.
Soveltamisala on kovin laaja eikä laki kaiken kaikkiaan ole riittävän tarkkarajainen ja selkeä. Tämä ei tee helpoksi sen toimeenpanoa hyvinvointialueilla. Taloustilanne ei ainakaan näytä kohenevan, joten jos uudistuksen tekeminen siirtyisi taas seuraavalle vaalikaudelle, siihen kohdentuisi suurella todennäköisyydellä säästöpaineita, joka hankaloittaisi palveluja välttämättä tarvitsevien vammaisten ihmisten elämää entisestään.
Lain voimaantuloon on kytketty invalidivähennyksen poistumiseen liittyvä 22 miljoonan euron summa, joka on määritelty kohdennettavaksi vammaispalvelujen parantamiseen. Summa on toki hyvin pieni vammaispalvelujen suuressa kokonaisuudessa, mutta lisäraha kuitenkin. Invalidivähennyksen poistossa on kyse tuloverolain muutoksesta, joka on jo tehty soteuudistuksen päätösten yhteydessä.
Seurantamekanismi on välttämätön
Invalidiliitto korostaa, että lakiin tulee kirjata täsmällinen seurantamekanismi lakiin liittyvien epäkohtien havaitsemiseksi ja korjaamiseksi. Lakiuudistus on niin valtava, että on todennäköistä, että korjattavaa löytyy, ja siihen on oltava aito valmius seuraavalla vaalikaudella.
- Seurantaryhmässä on oltava YK:n vammaisyleissopimuksen mukaisesti myös vammaisia ihmisiä sen lisäksi, että on kerättävä hyvinvointialueiden viranhaltijoiden näkemyksiä siitä, onko laki arjessa toimiva, miten sitä pystyy käytännössä soveltamaan ja riittävätkö resurssit. Saatujen tietojen perusteella on sitten ryhdyttävä tarpeellisiin korjaaviin toimenpiteisiin, sanoo Andersson.
Riittääkö rahat?
- Palveluita on tulossa lisää, joka on hyvä asia, koska näin väliinputoamisen mahdollisuuksia on vähemmän, mutta kun samaan aikaan lain piiriin on tulossa lisää ihmisiä, tullaan väistämättä tilanteeseen, jossa hyvinvointialueilla ei ole riittävästi rahaa toteuttaa subjektiivisia oikeuksia asianmukaisesti. Tämä johtaa suurella todennäköisyydellä tilanteeseen, jossa YK:n vammaissopimuksen velvoitteet eivät toteudu, sanoo lakimies Henrik Gustafsson.
Julkisuudessa on puhuttu paljon asiakasmaksujen suuruudesta. Onkin tärkeää, että kenenkään maksurasite ei muutu kohtuuttomaksi uuden lain myötä.
- Asiakasmaksulain 11 pykälän perusteella sote-asiakasmaksuja voidaan alentaa tai niistä voidaan vapauttaa kokonaan, muistuttaa Gustafsson ja jatkaa:
- Aiemmin kehitysvammalain piiriin kuuluvat henkilöt ovat saaneet palvelut maksutta ja vammaispalvelulain piirissä olevilta on peritty omavastuita. Lakien yhdistyessä on yhdenvertaista, että tämä käytäntö yhdenmukaistuu.
Lain käsittely sosiaali- ja terveysvaliokunnassa jatkuu marraskuussa. Perustuslakivaliokunta, jonne Invalidiliitto on myös lähettänyt lausuntonsa, antaa oman lausuntonsa lakiesityksestä lähiaikoina. Vammaispalvelulakiuudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2023. Nykyiset, voimassa olevat vammaispalvelupäätökset eivät katkea vuodenvaihteessa, koska laissa on kolmen vuoden siirtymäaika.
Lue Invalidiliiton lausunto eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle 11.11.2022 (pdf).
Lue Invalidiliiton lausunto eduskunnan perustuslakivaliokunnalle 10.11.2022 (pdf).
Lisätietoa: Henrik Gustafsson, lakimies, Invalidiliitto, henrik.gustafsson@invalidiliitto.fi.
