Vammaisten ihmisten erityistarpeet paremmin esiin sosiaali- ja terveydenhuollossa

Asiakas- ja potilasturvallisuuden tulee olla tärkein lähtökohta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Suunnitelmallisella varautumisella pystytään parhaiten välttämään ja ennaltaehkäisemään suurin osa mahdollisista vahinko- ja haittatapahtumista. Invalidiliiton lausunnon perustana on asiakas- ja potilasturvallisuustyön yhteydessä oleva kirjaus: ”Vähentämällä vaara- ja haittatapahtumien sekä epäkohtien määrää mahdollisimman paljon, vähennämme myös niistä aiheutuvaa inhimillistä kärsimystä ja kustannuksia.” Samalla Invalidiliitto arvioi kokonaisuutta muun muassa YK:n vammaissopimuksen näkökulmasta.  

Keskeisinä asioina Invalidiliitto on nostanut esiin esteettömät tutkimus-, hoito- ja kuvantamislaitteet sekä vaikeimmin vammaisten henkilöiden oikeuden käyttää henkilökohtaista avustajaa päivittäistoiminnoissa terveydenhuollossa. Lisäksi Invalidiliitto on nostanut esiin yhdenvertaisuuslain vaatimukset sote-toimijoille yhdenvertaisuuslain suunnitelman, positiivisen erityiskohtelun ja kohtuullisten mukautusten osalta.  

Riittävät resurssit valvontaan on turvattava 

Invalidiliitto korostaa, että asiakas- ja potilasturvallisuuden ja toiminnan laadun edistäminen ja tukeminen vaatii vahvaa viranomaisvalvontaa. Valvonnan ei tule perustua ainoastaan organisaation omavalvontaan. Tarvitaan myös toimijoiden etukäteisvalvontaa ennen palvelutuotannon käynnistämistä. Tässä korostuu riskien ennakointi ja henkilöstön osaaminen sekä asiantuntijuus. Valvonnan ja viestinnän merkitys turvallisuuspoikkeamista korostuu. Viranomaisvalvontaan tulee varata riittävä resurssointi.  

Tutkimus-, hoito- ja kuvantamislaitteiden tulee olla esteettömät 

- Esteettömyys julkisissa tiloissa onkin merkittävästi parantunut viime vuosina, mutta edelleen etenkin vaikeasti liikuntavammaiset ihmiset jäävät hoidotta tai seulontojen ja ennaltaehkäisevien terveydenhuollon tutkimusten ulkopuolelle, kun diagnostiikkaan ja perustutkimukseen tarvittavat hoito-, tutkimus- ja kuvantamislaitteet ovat esteellisiä, Invalidiliiton lakimies Elina Nieminen sanoo. 

Ongelma on suuri niin yksityisellä kuin julkisella puolella. Esteellisyys tulisi katsoa nykyistä selvemmin syrjinnäksi. 

Henkilökohtainen apu turvattava myös sairaalahoidossa 

Sosiaali- ja terveydenhuollon toimijat eivät tällä hetkellä tunnista tilanteita, jossa vaikeavammainen henkilökohtainen avun käyttäjä ei pärjää sairaalan tai terveyskeskuksen vuodeosastolla ilman henkilökohtaista apua. Invalidiliittoon on tullut vuosien saatossa paljon tietoa siitä, miten juuri ne vaikeimmin vammaiset ihmiset, joiden pitäisi saada terveydentilan edellyttämää hoitoa, jäävätkin täysin avustamatta kaikissa muissa päivittäistoimissa, paitsi sairaudenhoidossa.  

Tämä koskee erityisesti niitä vaikeavammaisia potilaita, jotka tarvitsevat välttämättä ja runsaasti toisen henkilön apua esimerkiksi käsien liikuttelussa, liikkumisessa, yskimisessä ja syömisessä. Nämä ovat päivittäistoimia, eivät sairaanhoitoa, ja jäävät osastolla hoitamatta. 

- Henkilökohtainen apu tulisi katsoa sellaiseksi yhdenvertaisuuslaissa tarkoitetuksi kohtuulliseksi mukautukseksi, jolla toteutetaan tarpeellisia ja asianmukaisia muutoksia ja järjestelyjä. Näin varmistetaan vaikeimmin vammaisen potilaan perus- ja ihmisoikeudet terveydenhuollossa, Nieminen sanoo. 

Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategian tavoite on ohjata sosiaali- ja terveydenhuoltoa yhtenäiseen turvallisuuskulttuuriin ja siten edistää osallisuutta ja turvallisuutta vahvistavia toimia. Nyt siihen on sisällytetty myös toimeenpanosuunnitelma. Lausunnolla oleva asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia ja toimeenpanosuunnitelma 2022–2026 on tarkoitettu sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaisten, toimintaa johtavien ja valvovien tahojen, poliittisten päättäjien sekä asiakkaiden, potilaiden ja näiden läheisten käyttöön. 

Lue Invalidiliiton koko lausunto (pdf). 

Lisätietoa: Elina Nieminen, lakimies, Invalidiliitto, elina.nieminen@invalidiliitto.fi.