Vammaisten ihmisten yhdenvertaisuus ei vielä toteudu asumisessa

Invalidiliiton tietoon tulee jatkuvasti fyysisesti vammaisten ihmisten asumiseen ja yhdenvertaisuuden ongelmakohtiin liittyviä tilanteita. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, ettei taloyhtiö ole antanut lupaa säilyttää välttämättömiä liikkumisen apuvälineitä taloyhtiön tiloissa tai vammaisille ihmisille ei ole annettu lupaa asentaa vammaispalveluiden asunnon muutostyönä myönnettyä sähköistä oven avauslaitetta taloyhtiön oveen. Myös liikkumisesteisen pysäköintitunnus ja esteetön autopaikka puhuttavat jatkuvasti taloyhtiöissä.  

Jollakin tapaa mukautukset vammaisen ihmisen asumisessa nähdään naapureiden silmin kummallisina etuuksina eikä yhdenvertaisuuden ydintä tahdota ymmärtää. Jopa häirintää on esiintynyt, jos vammainen asukas on nostanut taloyhtiössä esiin asumiseen liittyviä tarpeitaan. Invalidiliitto on nostanut esiin monin tavoin vaikuttamistoiminnassaan vammaisten ihmisten yhdenvertaisen asumisen haasteet poliitikkojen, viranomaisten ja lainsäätäjän suuntaan.    

Yhdenvertaisuuslaista jäi pois taloyhtiöt 

Yhdenvertaisuuslain uudistus vuonna 2015 vaikutti merkittävästi vammaisten ihmisten yhdenvertaisuuteen, koska oikeussuojakeinot tulivat yhtäläisiksi vammaisille ihmisille kaikilla elämän alueilla. Oikeuskäytäntöä on yhdenvertaisuusvaltuutetun ja yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan linjaratkaisujen kautta kertynyt lakimuutoksen jälkeen varsin runsaasti. Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmaan on kirjoitettu yhdenvertaisuuslain osittaisuudistus ja valtioneuvoston TEAS -hankkeesta on saatu selvitystä yhdenvertaisuuslain valmistelun tueksi.  

Kaikkea yhdenvertaisuuden edistämiseksi ei osattu ottaa huomioon vuoden 2015 yhdenvertaisuuslaissa. Yhdenvertaisuuslaki ei sulje pois asumisen yhdenvertaisuutta, mutta yhdenvertaisuuslaissa ei mainita lainkaan taloyhtiöitä Palveluntarjoajat ovat velvollisia tekemään vammaisille ihmisille kohtuullisia mukautuksia, mutta taloyhtiöt eivät tarjoa perinteisen käsityksen mukaan asumista minään palveluna. Nähdäkseni yhdenvertaisuuslain osittaisuudistuksessa pitää avata myös vammaisten ihmisten asumisen yhdenvertaisuutta ja kirjoittaa lakiin taloyhtiöiden velvoite tehdä kohtuullisia mukautuksia vammaisille asukkaille.      

Asunto-osakeyhtiölaki uudistuksen alla 

Asunto-osakeyhtiölaki on tällä hetkellä 10 vuotta vanha ja nyt sitä olisi tarkoitus uudistaa. Invalidiliitto lausui oikeusministeriön asunto-osakeyhtiölain arviomuistiosta ja otti kantaa lähinnä vammaisten ihmisten yhdenvertaisuuteen sekä esteettömyyteen. Oikeusministeriö suhtautui torjuvasti Invalidiliiton esittämään vammaisten ihmisten yhdenvertaisuuden huomioimiseen asumisessa. Ministeriö arvioi tässä vaiheessa ennen lausuntokierroksen palautteen valmistumista, ettei asunto-osakeyhtiölaissa voida asettaa taloyhtiölle velvoitetta osoittaa vammaisen ihmisen liikkumisen apuvälineelle sopivaa säilytyspaikkaa eikä esteettömiä autopaikkoja enempää, mitä esteettömyyslainsäädäntö edellyttäisi. 

Invalidiliitto edellytti positiivisen erityiskohtelun kirjaamista vammaisten ihmisten yhdenvertaisuuden edistämiseksi asumisessa. Perustuslain ja yhdenvertaisuuslain sallima positiivinen erityiskohtelu oikeuttaa tekemään oikeasuhtaisia toimia, jotta vammaiset ihmiset asetetaan tosiasiallisesti yhdenvertaiseen asemaan asumisessa. Taloyhtiön lupa edellä mainittuihin toimiin ei Invalidiliiton näkemyksen mukaan rasittaisi kuitenkaan vastikkeita eikä edellyttäisi muita asukkaita korvaamaan taloudellisesti vammaisten ihmisten perusoikeuksia.  

Esteettömyyden edistäminen ei riittävää 

Oikeusministeriön asunto-osakeyhtiölain arviomuistiossa otetaan kantaa esteettömyyden edistämiseen. Invalidiliitto katsoo, että arviomuistiossa asetetaan kuitenkin tiukkoja ehtoja esteettömyyden edistämiseksi ja taloyhtiö voisi aina halutessaan kieltäytyä niiden toteuttamisesta ilman mitään perusteluita.

Arviomuistiossa on käytetty myös virheellistä terminologiaa esteettömyyttä koskevien käsitteiden osalta. Siten Invalidiliitto ei katso, että esteettömyyden edistäminen nyt esitetyssä muodossa olisi riittävää.  

Perusoikeuksilla ei ole etusijajärjestystä 

Julkisen vallan on turvattava perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Suomessa perustuslaillisiin perusoikeuksiin kuuluu osana liikkumisvapautta jokaisen oikeus valita asuinpaikkansa, jota tuttavallisemmin kutsutaan kodiksi. Yhdenvertaisuus on kirjoitettu perustuslain perusoikeusluetteloon kuten omaisuuden suojakin. Pelkästään omaisuuden suojaan vetoaminen taloyhtiöiden lupakäytännöissä aiheuttaa helposti sen, että oikeus valita asuinpaikka ja yhdenvertaisuus sekä omaisuuden suoja joutuvat vastakkain. Perusoikeuksilla ei ole etusijajärjestystä. Tämä pitää ottaa huomioon asunto-osakeyhtiölain valmistelussa. 

Lue koko Invalidiliiton lausunto  oikeusministeriön asunto-osakeyhtiölain arviomuistiosta (pdf).

Lisätietoa: Henrik Gustafsson, Invalidiliitto, lakimies, henrik.gustafsson@invalidiliitto.fi