"Voin tehdä mitä haluan, enkä vain sitä, mihin pystyn"
Hyvinkääläinen Sanna-Kaisa Patjas tuli mukaan Invalidiliiton jäsenyhdistyksen toimintaan rakkaan harrastuksensa, käsitöiden vuoksi. Hyvinkään Invalidien toiminnasta löytyi käsityökerho, joka otti hänet avosylein vastaan, ja antoi kirjaimellisesti puikot takaisin käteen.
- Silloin kun vammauduin, luulin että en enää koskaan pysty tekemään käsitöitä. Halusin unohtaa koko jutun, koska siihen ei ollut mahdollisuutta. Puikot eivät pysyneet kädessä ja virkkuukoukut olivat liian pieniä.
- Sitten löysin Hyvinkään Invalidien käsityökerhon ja se oli aivan mahtavaa. Löysin ihmiset, jotka ottivat minut vastaan ja näyttivät, mitä apuvälineiden avulla voi tehdä.
Pienikin asia voi tuoda elämään suurta iloa. Kun käsitöiden tekeminen vammasta huolimatta onnistuikin, tuntui, että mikä vaan on mahdollista.
- Mulla on sellainen olo, että voin tehdä mitä haluan, enkä vain sitä, mihin pystyn. Ihan mitä haluan.
Se pieni asia muuttuu isoksi, ja elämä elämisen arvoiseksi.
- Jokaisesta asiasta löytyy kaunis ja hyvä puoli. Se täytyy löytää, että elämä olisi elämisen arvoista.
