koontikuva vammaisista ihmisistä liikenteessä
7.12.2018
Taksien käyttäminen on vammaisille ihmisille Oulussa nykyään mahdotonta. Tätä mieltä on Anni Mannelin, 29, joka kulkee sähköpyörätuolilla.

– Kyllä palvelu on olemassa ja voi tilata taksin, mutta ei tiedä, milloin se taksi tulee vai tuleeko ollenkaan.

Jos tilaa taksin johonkin tiettyyn aikaan, ei voi luottaa siihen, että taksi tulee silloin. Jos taas tilaa taksin niin, että se tulee vaikka tunnin sisällä, ei sekään ole helppoa.

– On iso ero siinä, että odotanko taksia sisällä takki päällä 5 minuuttia tai 50 minuuttia. Minulla on myös koko ajan henkilökohtainen avustaja paikalla ja taksien myöhästely vaikuttaa myös heihin.

Taksi saattaa myös ajaa aivan väärään paikkaan, kuten väärälle ovelle, kuten Mannelinille on käynyt. Mannelin ei voi soittaa suoraan taksiin ja kysyä, missä auto viipyy.

– Joudun soittamaan matkapalvelukeskukseen, jossa joudun yleensä jonottamaan, että voisin kysyä, että missä taksi on. Ja taksi odottaa koko ajan siellä väärällä ovella.

Pahimmillaan taksi on ollut Mannelinilla vuorokauden myöhässä.

– Vuorokauden päästä kuljettaja soitti ja kysyi, että onko Mannelin siellä ja ettei pysty kauheasti enää pihalla odottamaan, että oletko tulossa. Ja minä, että mihin tulossa. En ollut edes kotona.

Aiemmin Oulussa taksikuljetukset ovat toimineet Mannelinin mukaan todella hyvin.

– Palvelu on oikeasti ollut hyvää. On ilmoitettu ajoissa, jos taksi on ollut myöhässä ja kuljettaja on tullut hakemaan sisältä, jos on tarvinnut. Nyt tämä kaikki on otettu pois.

Vammaispalvelulain mukaisia taksimatkoja Mannelin käyttää talvella opiskelu- ja harrastusmatkoihin. Hyvällä kelillä Mannelin liikkuu paljon sähköpyörätuolilla. Hän saanut apuvälinelainaamosta liikuteltavan, kevyen rampin. Henkilökohtainen avustaja käyttää sitä niin, että Mannelin pääsee bussiin. Talvella Oulussa sähköpyörätuolilla liikkuminen on haastavaa. Risteyskohdat aurataan huonosti ja vallit ovat hankalia.

Anni Mannelin

Liikkumisen eteen joutuu tekemään töitä

Taksilla liikkuminen on mennyt sen verran hankalaksi, että Mannelin on puolisonsa kanssa tehnyt ison satsauksen ja ostanut pakettiauton, johon asennetaan vielä muun muassa hissi.

– Ei ole hyvä fiilis, kun pakon edessä jouduttiin ottamaan auto. En suostu jäämään kotiin, ennen kuin tämä on katsottu.

Mannelin opiskelee Oulun yliopistossa informaatiotutkimusta. Hän on innokas salibandyn pelaaja ja joukkueen johtajana Oulun salibandy-joukkueessa. Hänellä on harvinainen lihassairaus, AMC.

Mannelin on joutunut ja joutuu tekemään oman liikkumisensa eteen paljon vaivaa ja töitä. Busseissa käytettävän rampin hankkimisen lisäksi hän haki vammaispalvelulain mukaisiin kuljetuspalveluihin tarkastusväliä vuoden ajalle, koska hän tarvitsee kuljetuksia enemmän talvella kuin kesällä. Näin hän olisi saanut kuljetukset vuoden kerrallaan, eikä kuukausittain. Tätä oikeutta ei kuitenkaan myönnetty.

Kaikki vammaiset eivät kuitenkaan jaksa yrittää.

– Monet vammaiset ihmiset eivät uskalla sanoa vastaan, vaan uskovat ohjeet kirjaimellisesti.

Vammaiset ihmiset jäävät kotiin

Hankaloituneet taksikuljetukset vaikuttavat negatiivisesti vammaisten ihmisten elämään.

– Tosi paljon kuulee sitä, että ihmiset eivät enää tilaa taksia niin helposti. He jäävät mieluummin kotiin. Vammaispalveluiden pitäisi kuitenkin tukea itsenäiseen elämään.

Vammaisille ihmisille voi olla vaikeaa myös se, että ei tiedä, kuka kuljettaja on ajovuorossa.

– Olisi tärkeä säilyttää turvallisuuden tunne silloinkin, kun lähtee ulos. Jos on vaikka pikkuisen heikkoutta siinä omassa toimintakyvyssä tai uskaltamisessa, niin aiheuttaa lisää epävarmuutta, jos ei tunne kuskia.

Tähän on esitetty ratkaisuna ns. tuttutaksia eli tutun taksinkuljettajan käyttöä.

– Mutta tuttukaan taksikuski ei ole aina töissä ja siten voi taas joutua odottamaan kauemmin taksikyytiä.

Liikkuminen on iso osa itsenäisyyttä

Liikkuminen merkitsee Mannelinille todella paljon.

– Liikkuminen ei ole itsestään selvää, vaikka sen pitäisi olla. Jos vammaisen ihmisen pitäisi opiskella, harrastaa olla osa työelämää tai mikä se oma juttu onkaan, sen pitäisi onnistua ainakin liikkumisen osalta.

Liikkuminen on Mannelinille myös iso osa itsenäisyyttä.

– On tärkeää, että voin lähteä ovesta, oli se sitten taksilla tai sähköpyörätuolilla. Ja että voin itse määrittää, mihin aikaan tapahtuu mitäkin. Tai tapahtuuko ollenkaan. Voin myös valita, että jään kotiin. Se on vain nykyään valitettavasti liiankin helppoa.

Teksti: Kirsi Tervamäki

Kansainvälinen vammaisten päivä oli 3.12.2018. Viikon aikana Invalidiliitto ja sen jäsenyhdistykset nostavat esiin vammaisten ihmisten liikkumisen ja vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut. Lue lisää Invalidiliiton kotisivuilta >>

Jaa sosiaalisessa mediassa