Vammaisilla ihmisillä on oltava oikeus liikkua ja osallistua

Ihmisillä, joilla ei ole vammaa tai sairautta, on harvoin ongelmia liikkua paikasta A paikkaan B. Lähinnä he voivat miettiä, että mennäkö bussilla, omalla autolla tai taksilla vai kulkeako paikan päälle jalan.

Vammaisilla ihmisillä tilanne on täysin toinen. Kaikki heistä eivät voi käyttää julkisia kulkuneuvoja ja heille toimivat kuljetuspalvelut ovat välttämättömiä. Niiden avulla he voivat osallistua yhdenvertaisesti yhteiskuntaan, käydä koulussa, töissä ja harrastuksissa. Jos kuljetuspalvelut eivät toimi, on uhkana, että vammaiset ihmiset jäävät kotiin ja syrjäytyvät.

Kuljetuspalvelut eivät ole aina kovin joustavia, eivätkä aina ota huomioon vammaisten ihmisten erilaisia elämäntilanteita. Lähtöaika pitää usein tietää minuutilleen useita tunteja tai joskus jopa vuorokausi aiemmin. Taksin tarkka saapumisaika sen sijaan ei ole aina matkan tilaajalla tiedossa, mutta tilaajan pitää olla kuitenkin valmiina odottamassa taksia hyvissä ajoin. Myös kuljetuksen turvallisuus on välillä kysymysmerkki, kuten myös se miten turvallisesti taksin kyytiin pääsee esimerkiksi sähköpyörätuolilla.

Kuljetuspalvelut tulee järjestää niin, että ne tukevat osallisuutta ja mahdollistavat liikkumisen riippumatta vamman laadusta.

Uusi liikennepalvelulaki astui voimaan ja Kelan kilpailuttamat välityskeskukset aloittivat toimintansa 1. heinäkuuta. Tämän jälkeen Invalidiliitto keräsi vammaisten ihmisten kokemuksia Kela-matkoista ja vammaispalvelulain perusteella myönnetyistä matkoista. Yhteenvetona vastauksista voidaan todeta, että vammaisten ihmisten taksimatkoissa löytyy vielä korjattavaa. Lue Invalidiliiton selvitys aiheesta >>

Millaista on vammaisten ihmisten liikkuminen?

Kaikkien ihmisten pitäisi voida olla juuri siellä, missä he haluavat olla

>> Lue Aspa-säätiön Voimaa seksuaalisuudesta -hankkeen hankepäällikkö Milla Ilosen ajatuksia liikkumisesta.

Yhdenvertainen liikkuminen vaatii sitkeyttä ja taistelua

>> Lue Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Jotta kukaan ei jäisi yksin -hankkeen suunnittelija Osku Timosen liikkumisesta. 

Liikkuminen on avain osallisuuteen

>> Lue Invalidiliiton järjestöasiantuntija Sanna Leppäjoki-Tiistolan liikkumisesta.

”En suostu jäämään kotiin”

> Lue mitä mieltä opiskelija Anni Mannelin on liikkumisesta Oulussa. 

Liikkuminen on henkisen hyvinvoinnin kannalta elintärkeää

> Lue Siilinjärveläisen Emma Kainulaisen liikkumisesta. Hän työskentelee Kuopiossa Tatu ry:n ryhmätoiminnan koordinaattorina. 

Liikkuminen on ykkösasia

> Lue miten mikkeliläinen Kauko Väisänen liikkuu. 

Palkittuja ja webinaari

Invalidiliiton jäsenyhdistykset ympäri Suomen palkitsevat viikon aikana alueiltaan tahon, joka on omalla toiminnallaan edistänyt esteetöntä ja yhdenvertaista Suomea.

Maanantaina 3. joulukuuta kello Invalidiliitto järjesti webinaarin, jonka aiheena on liikkumisen palvelut yhdenvertaisuuden ja esteettömyyden edistäjinä. Aiheesta puhuvat Invalidiliiton lakimies Henrik Gustafsson ja sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Saksanen. He puhuvat vammaispalvelulain kuljetuspalveluiden erityiskysymyksistä ja liikkumisen oikeudesta YK:n vammaissopimuksen kautta. Webinaari on katsottavissa tallenteena >>

Osallistu some-haasteeseen

Vaikeavammaiset ihmiset voivat käyttää asiointi- ja vapaa-ajan liikkumiseensa vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalveluja vähintään 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa. 18 yhdensuuntaista matkaa tarkoittaa 9 edestakaista matkaa kuukaudessa. Viikossa se tarkoittaa noin 2 edestakaista matkaa viikossa.

Jos et voisi käyttää julkista liikennettä, etkä ajaa autoa ja sinulla olisi käytössä vain 2 edestakaista matkaa viikossa, mihin menisit? Kerro meille sosiaalisessa mediassa! Muista hastagit #vaikeavalinta #yhdenvertaisuus.

Blogikirjoitus vammaisten henkilöiden liikkumisesta

Lue Invalidiliiton lakimies Henrik Gustafssonin blogikirjoitus "Vammaisten henkilöiden oikeus liikkumiseen on varmistettava"