– Liikkuminen on avain osallisuuteen. Se vaikuttaa kokonaisvaltaisesti kaikilla elämän osa-alueilla. Että vammainen ihminen pääsee pois kotoa neljän seinän sisältä, opintoihin, työhön, harrastuksiin tai ihan vaan olemaan ystävien kanssa. On mahdollisuus osallistua.
Leppäjoki-Tiistola asuu Kaarinassa ja käy töissä Turussa, jossa hän työskentelee Invalidiliiton järjestöasiantuntijana. Kaarina on pieni kaupunki ja suhteellisen esteetön. Turku on taas mukulakivikatuineen vaativampi varsinkin, jos on vaikeuksia kävelyssä.
Liikkumiseen Leppäjoki-Tiistola käyttää autoa.
– Auto on ihan välttämätön. Kun se on vaikka huollossa, käytän vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalveluja. Koska kuljetuspalvelut ovat minulla vähemmällä käytöllä ja vain oman auton käytön tukena, matkojen määrä on riittävä.
Leppäjoki-Tiistola on lyhytkasvuinen ja sairastaa luu- ja rustosairautta. Lyhyempiin matkoihin esimerkiksi kauppakeskuksen sisällä Leppäjoki-Tiistola käyttää potkulautaa.
Apuvälineissä on tärkeää Leppäjoki-Tiistolan mukaan huomioida se, että ihmisillä on erilaisia haasteita, mittasuhteita ja elämäntapoja. Apuvälineiden pitää olla yksilöllisiä - mikä sopii yhdelle, ei välttämättä toimi toisella. Leppäjoki-Tiistola käyttää potkulautaa, koska kyynärsauvat tai rollaattori eivät sovi hänelle.
– Olen siirtynyt osin sähköpotkulaudan käyttöön niin fysioterapeutin kuin lääkärin suosituksesta. Ristiriitaista on, että vaikka tavallinen potkulauta luetaan apuvälineohjeistuksessa apuvälineeksi, sähköpotkulaudan kohdalla ei näin ole, vaan se on pitänyt hankkia itse.
Julkisten liikennevälineiden käyttö on hänelle hankalaa.
– Kaikki julkiset liikennevälineet eivät ole esteettömiä. Sitten kun on työssäkäyvä, ei voi aina valita aikatauluja sen mukaan, että koska esteetön bussi tai paikallisjuna tulee.
Haasteita liikkumiseen tuovat myös asemien esteettömyys ja puutteelliset opasteet.
– Minähän kuitenkin kävelen, mutta haasteena on matka. Jos pyörätuolilla matka pysähtyy kynnykseen tai yhteen rappuun, minulla ei pysähdy. Mutta jos joudun kiertelemään asemalla ja etsimään esteetöntä reittiä opasteiden puuttuessa, tulevat omat rajoitteeni vastaan.
Myös kuljetuspalvelut ovat Leppäjoki-Tiistolalle välttämätön paha.
– Vaikka ne ovat tukena arjessa, ne eivät aina ole helpotus. Joskus taksimatka saattaa olla ahdistava. Kun on vähän erilainen, se oikeuttaa nähtävästi kaikenlaiseen käytökseen ja saattaa tulla asiattomia kysymyksiä.
Kun Espoossa avattiin metroa ja se oli 15 minuuttia myöhässä, mediassa uutisoitiin, että ihmisten elämä meni sekaisin. Vammaisen ihmisen taksikyyti töihin taas voi olla tunninkin myöhässä.
– Koko päivän aikataulut menevät siinä sekaisin. Lisäksi se asettaa vammaisen työntekijän eriarvoiseen asemaan.
Mediassa puhutaan, miten liikkuminen on tärkeää ja kaikkien pitäisi aktivoitua.
– Liikuntarajoitteiselle liikunta on vielä tärkeämpää ja myös vielä vaativampaa.
Jos vammainen ihminen löytää itselleen sopivan liikuntaryhmän, hän voi joutua ilmoittamaan, ettei voi osallistua joka kerta, koska kuukauden kuljetuspalvelumatkat eivät riitä. Sama koskee mitä tahansa harrastustoimintaa, kuten vaikka lukupiiriä tai kielikurssia.
Teksti: Kirsi Tervamäki
Kansainvälinen vammaisten päivä oli 3.12.2018. Viikon aikana Invalidiliitto ja sen jäsenyhdistykset nostavat esiin vammaisten ihmisten liikkumisen ja vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut. Lue lisää Invalidiliiton kotisivuilta >>