Perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma. Kuvituskuva.
16.6.2020
Oikeusministeriön kansallista perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelmaa valmisteleva asiantuntijatyöryhmä kysyi sidosryhmiltä näkemyksiä toimintaohjelman toteuttamisesta sekä seurantajärjestelmän mahdollisista perus- ja ihmisoikeusindikaattoreista. Invalidiliitto oli yksi vastanneista vammaisjärjestöistä.

Hankkeessa valmistellaan Suomen kolmas kansallinen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelma vuosille 2020-2023 ja varmistetaan sen tehokas toimeenpano ja seuranta. Toimintaohjelmassa kehitetään perus- ja ihmisoikeusrakenteita vahvistamalla oikeuksien toteutumisen seurantaa Suomessa. Toimintaohjelman tavoitteena on edistää perustuslain 22 §:ssä säädettyä julkisen vallan velvoitetta turvata perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Toimintaohjelma on tarkoitus hyväksyä valtioneuvoston periaatepäätöksenä vuoden 2020 lopussa ja sitä toimeenpannaan vuosina 2021-2023. 

Asiantuntijaryhmä esittää, että indikaattorikehikko rakennettaisiin vuosien 2012-2013 ensimmäisessä perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelmassa käytetylle elämänaluemallille ja perustuslain 2 luvussa turvatuille oikeuksille. Lisäksi elämänaluemallin on tarkoitus kattaa myös Suomen kansainväliset ihmisoikeusvelvoitteet. Varsinaiset indikaattorit tultaisiin rakentamaan elämänaluemallin pohjalta.  

Perus- ja ihmisoikeuksia ei voi laittaa tärkeysjärjestykseen 

Toimintaohjelmaan valittavat indikaattorit kehitetään Suomen perus- ja ihmisoikeustilanteesta tehdyn tilannearvion ja sidosryhmäkonsultaatioiden pohjalta. Verkkokyselyn tarkoituksena oli saada tietoa sidosryhmien näkemyksistä alustavasta elämänaluejaottelusta sekä ehdotuksia elämänalueiden alle sijoitettavista oikeuksien toteutumista mittaavista indikaattoreista ja indikaattoreiden tietolähteistä. Sidosryhmäkyselyssä pyydettiin valitsemaan viisi (5) Suomen perus- ja ihmisoikeustilanteen kannalta keskeisintä elämänaluetta tärkeysjärjestyksessä.   

- Invalidiliitossa emme katso voivamme suorittaa tällaista valintaa. Perus- ja ihmisoikeuksia ei voi, eikä pidä laittaa tärkeysjärjestykseen, Invalidiliiton sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Ylva Krokfors muistutti. 

Mikäli henkilö ei esimerkiksi saa perustuslain 19.1 §:n välttämätöntä huolenpitoa turvaavia sosiaalipalveluita, kuten henkilökohtaista apua, niin oikeus henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen, oikeusturvaan, osallisuuteen sekä ihmisarvoiseen työhön että koulutukseen menetetään ja perus- ja ihmisoikeudet eivät toteudu.   

Invalidiliitto esitti THL:n kouluterveyskyselyä ja siinä vammaisia lapsia/nuoria koskevia indikaattoreja perus- ja ihmisoikeusmittareiksi eri elämänalueiden alle. 

- Lisäksi tarvittaisiin lisää tietoa vammaisten ihmisten määrästä työelämässä, vammaisuuden perusteella tehtyjen syrjintäilmoitusten määrästä, yhdenvertaisuusvaltuutetulle käsiteltyjen tapausten määrä (vammaisuus) yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnassa. Kuten myös tietoa vammaispalveluiden toteutumisesta ja sen vaikutuksista vammaisten perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen, osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen, Krokfors sanoi. 

Oikeudet, joiden toteutumisesta ei ole riittävästi tietoa 

Sidosryhmiä pyydettiin nimeämään kolme perus- ja ihmisoikeutta, joiden toteutumisesta ei ole vielä seurantaa varten riittävästi olemassa olevaa tutkimustietoa. Invalidiliitto nimesi vammaisten ihmisten kokeman väkivallan, oikeussuojan saatavuuden (poliisi, syyttäjä, tuomioistuimet) ja moniperustaisen syrjinnän.  

- Moniperusteisesta syrjinnästä erityisesti vammaisten naisten, vammaisten maahanmuuttajien ja vammaisten seksuaalivähemmistöön kuuluvien henkilöiden kokemasta syrjinnästä ei ole tarpeeksi tietoa ja seurantaa. Kuten ei myöskään vammaispalveluiden riittävyydestä, päätösten laadusta ja päätösten saamisen kestosta, Krokfors sanoi. 

Invalidiliitto kiittää siitä, että Invalidiliittoa sidosryhmänä kuultiin tässä tärkeässä asiassa.  

- Koimme tässä erityisen ongelmallisena sen, että ihmisten perus- ja ihmisoikeuksia pitäisi laittaa tärkeysjärjestykseen, kun ne ihmiselämässä limittyvät ja ovat riippuvaisia toisistaan. Ongelmaksi saattaa muodostua myös se, että vähemmistöihin ja erityisryhmiin kuten erityispalveluita perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen tueksi tarvitsevien vaikeimmin vammaisten kansalaisten tosiasiallinen oikeudellinen tila ei tule riittävissä määrin esille. Tähän tulisi löytää jokin. 

Lue Invalidiliiton näkemykset kansalliseen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelmaan. 

Jaa sosiaalisessa mediassa