Järjestöjen tekemä neuvontatyö ei voi korvata kuntien antamaa neuvontaa

Vammaiset ihmiset eivät aina saa kunnissa yksilöllisiä palveluita oikea-aikaisesti ja heidän omien tarpeidensa mukaan. Tämä johtuu muun muassa siitä, että kaikissa kuntien vammaispalvelussa ei ole riittävästi sosiaalityöntekijöitä neuvomaan vammaisia ihmisiä tai suunnittelemaan ajoissa palveluja ja näin vastaamaan vammaisten ihmisten tarpeisiin. Hallintolain mukaan kunnilla on kuitenkin ohjaus- ja neuvontavelvollisuus.

Joissakin kunnissa sosiaalityöntekijät joutuvat työskentelemään tiukoissa talouden raameissa, kiireessä ja yhä niukkenevissa resursseissa. Tämä voi pahimmillaan johtaa siihen, että vammaiset ihmiset eivät koe tulevansa riittävästi kuulluksi tai kohdelluksi oikeudenmukaisesti. Vammaiset ihmiset voivat myös kokea, että he eivät saa riittävästi ohjausta ja neuvontaa tai tarvitsemiaan yksilöllisiä arjen sujuvuutta tukevia palveluita. Myös palvelutarpeen arviointien teossa ja palvelusuunnitelmien laadinnassa on puutteita, eikä niitä aina ehditä tekemään määräajassa.

Lue lisää palvelutarpeen arvioinnista ja palvelusuunnitelmasta vammaispalvelulaissa IT-lehden jutusta.  

Neuvontaa ja ohjausta ei saada riittävästi

Invalidiliiton neuvontapalveluun on tullut palautetta näistä epäkohdista. Samanlaisia tuloksia on saatu myös erilaisista tutkimuksista ja kyselyistä. Esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n kansallisen terveys-, hyvinvointi- ja palvelututkimuksen kyselyistä on käynyt ilmi, että ihmiset eivät saa riittävästi neuvontaa ja ohjausta kuntien sosiaalityöntekijöiltä. Myös SOSTEn Järjestöbarometri vuodelta 2020 osoittaa, että kansalaiset eivät aina löydä tai saa palveluita ja etuuksia koskevaa tietoa julkiselta puolelta. 

Järjestöjen neuvonta ei voi korvata kuntien neuvontaa

Eri järjestöt antavat neuvontaa esimerkiksi vammaispalveluista. SOSTEn Järjestöbarometrin tulosten mukaan runsaalla kolmasosalla yhdistyksistä neuvonnan antaminen on lisääntynyt viimeisen viiden vuoden aikana. Invalidiliitto on esim. sote-lausunnoissaan muistuttanut, että järjestöjen neuvontatyö ei korvaa kuntien ja tulevien hyvinvointialueiden lakisääteistä palveluiden järjestämis- ja neuvontatehtävää, eikä palveluohjausta. Invalidiliitto on korostanut myös, että digitaalisten palveluiden rinnalla on tärkeää kehittää henkilökohtaista neuvontaa ja yksilöllistä palvelua.  

Invalidiliiton neuvontapalvelussa on havaittu, että monia eri palveluita tarvitsevat haavoittuvimmassa asemassa olevat vammaiset ihmiset tarvitsevat laaja-alaista henkilökohtaista tukea ja ohjausta selvitäkseen monimutkaisessa palvelujärjestelmässä. Järjestöjen tekemä neuvonta on matalan kynnyksen apua, jolla tuetaan ihmistä selviytymään arjessaan eri keinoin. Vammaisille ihmisille on tärkeää, että he tulevat kuulluiksi ja heitä autetaan jäsentämään omaa tilannettaan. Lisäksi heidän on tärkeää saada tietoa ja tukea vammautumiseen ja sairauteen liittyen sekä neuvoja, miten edetä palveluviidakossa. Järjestöt paikkaavat tiedonsaannin puutteita ohjaamalla heitä tarvittavien tukimuotojen löytämiseen ja hakemaan palveluja oikeasta paikasta.

Ratkaiseeko sote-uudistus neuvonnan haasteet?

Sote-uudistuksen aikanaan tullessa voimaan sosiaali-, terveys-, ja vammaispalveluiden toimeenpano on tarkoitus siirtää kunnilta hyvinvointialueille. Nähtäväksi jää, saadaanko sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatiolla, palveluohjauksen tehostamisella sekä laajemmalla vastuualueella positiivista muutosta asiakkaiden ohjaukseen ja palvelujen saamiseksi. Riittävien resurssien lisäksi tarvitaan myös julkisen ja yksityisen sektorin sekä järjestöjen välisen yhteistyön tehostamista sekä asiakkaiden ottamista mukaan palvelujen ja neuvonnan kehittämiseen. 

Tutustu myös Invalidiliiton neuvonta-sivuihin osoitteessa invalidiliitto.fi/neuvonta.

Lisätietoa: Tuija Mäkelä, kehitysvastaava, Invalidiliitto, tuija.makela@invalidiliitto.fi