Hyvinvointialueiden soveltamisohjeet haastavat lakien tarkoituksen
Vammaisten ihmisten yhdenvertaisuutta koetellaan monesta suunnasta. Yhtäältä palvelusuunnitelmaa koskevissa neuvonpidoissa vammaispalvelun viranhaltijat viittaavat usein hyvinvointialueella käytössä oleviin soveltamisohjeisiin, joilla ohjataan päätöksentekoa. Toisaalta palveluista päätettäessä vammaisia hakijoita verrataan hyvinvointialueen muihin vammaisiin henkilöihin, eikä suinkaan vammattomiin hyvinvointialueen asukkaisiin. Vammaispalveluiden saamisen kriteerit tuntuvat kiristyneen hyvinvointialueuudistuksen myötä ja eri tavoin vammaisten henkilöiden mahdollisuudet osallistua vammattomien ihmisten tavoin yhteiskuntamme toimintaan ovat kaventuneet. Nämä huolestuttavat havainnot ovat korostuneet viime aikoina Invalidiliiton neuvontapalvelun asiantuntijoiden työssä asiakasrajapinnassa.
Osallisuutta sosiaalityön opiskelijan silmin
Sosiaalityön kevään 2024 korkeakouluharjoitteluni Invalidiliitolla on syventänyt käsitystäni fyysisesti vammaisten henkilöiden asemasta Suomessa sekä haasteista, joita vamman vuoksi voi joutua kohtaamaan.
Invalidiliiton neuvontaan tulleet yhteydenotot kasvoivat merkittävästi vuonna 2023
Virtuaalinen avustaja tsättibotti Vipunen astui palvelukseen auttamaan asiakaspalvelussa.
Miten meillä menee maailman onnellisimmassa maassa?
Maailman onnellisuus -raportin mukaan Suomi on jälleen maailman onnellisin maa - jo seitsemättä kertaa peräkkäin. Onnellisuusraporttia on julkaistu vuodesta 2012 lähtien.
Raportissa onnellisuutta tarkasteltiin kuuden käsitteen kautta: sosiaalinen tuki, tulot, terveys, vapaus, anteliaisuus ja korruption vähäisyys. Ihmisten oman arvioinnin lisäksi raportin tulokset pohjautuvat erilaisiin hyvinvointiin vaikuttaviin tekijöihin.
Raportin mukaan onnellisuuden kokemuksia voivat laskea esimerkiksi vastakkainasettelun lisääntyminen, sosiaalisen median negatiiviset vaikutukset, taloudellinen epävarmuus sekä epätasapaino. Onnellisuutta Suomessa kokivat eniten keski-ikäiset ja vanhukset, mutta alle 30-vuotiaat ovat vasta sijalla seitsemän.
Millaiselta onnellisuus näyttäytyy vammaisten ja pitkäaikaissairaiden ihmisten elämässä?
Muutoksenhaku vammaispalvelua koskevaan päätökseen
Viranomaisen tekemän vammaispalvelua koskevan päätöksen mukana on aina oltava muutoksenhakuohje jossa kerrotaan, miten ja missä ajassa muutosta voi hakea.
Ole tarkkana, mihin pysäköit invatunnuksella
Invalidiliiton neuvontaan tulee vuosittain paljon kysymyksiä liikkumisesteisen henkilön pysäköintitunnuksen (tuttavallisemmin invatunnus/ invalupa) käytöstä. Mihin saan pysäköidä ja mihin en? Miksi sain sakon, vaikka minulla on invalupa? Mihin voin valittaa, kun sain sakon?
Järjestöjen tekemä neuvontatyö ei voi korvata kuntien antamaa neuvontaa
Kuntien vammaispalveluiden neuvonnassa ja ohjauksessa riittää haasteita. Vammaisia ihmisiä ei aina kuunnella, eivätkä he välttämättä saa tarvitsemiaan yksilöllisiä palveluita. Kunnilla on velvollisuus antaa neuvontaa ja ohjausta. Järjestöt tekevät neuvontatyötä, mutta Invalidiliiton mukaan se ei voi korvata kunnissa tehtävää neuvontaa.
Miten ryhtyä yhdistyksen neuvojaksi?
Työssäni minulta on aina aika ajoin kysytty, miten vapaaehtoisneuvojaksi voisi ryhtyä.
Tukea yhdistysten neuvontaan
Koulutuksessa saat tietoa ajankohtaista vammaislainsäädännön muutoksista, tukea neuvojana toimimiseen sekä yhdistyksen neuvonnan kehittämiseen.
Neuvonta on tärkeää
Neuvonta on Invalidiliiton perustoimintaa. Se on palvelua jäsenistölle ja muille vammaisille ihmisille, läheisille ja ammattilaisille. Neuvonnan kautta saamme arvokasta tietoa vammaisten ihmisten arjesta ja viemme asioita eteenpäin. Kehitämme neuvontapalveluamme ja sen saatavuutta nyt entistä paremmaksi.