Miten meillä menee maailman onnellisimmassa maassa?

Onni yksillä vai kaikilla

Moni Invalidiliiton neuvontaan yhteyttä ottanut vammainen henkilö on kertonut lisääntyvistä arjen haasteistaan, kuten toimeentulon ongelmista ja palvelujen tai tukien saamisen vaikeutumisesta.  

Kun et saa vaikkapa tarvitsemaasi henkilökohtaista apua tai riittävästi kuljetuspalveluita, osallisuutesi kaventuu ja mielekkään arjen kokemukset vähenevät. Pahimmassa tapauksessa yksinäisyys ja syrjäytyminen lisääntyvät. Jatkuva taistelu välttämättömistä palveluista ja taloudellisista tukitoimista monesti heikentää yksilön toimintakykyä ja vaikuttaa liian usein henkisten voimavarojen vähenemiseen.  

Puutteet fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisessä heijastuvat herkästi myös henkiseen hyvinvointiin. Raportissa mainittujen kuuden käsitteen sisältö harvoin kuvaa onnellisuutta vaikeasti vammaisten henkilöiden kohdalla. Siksi käsitys onnellisesta kansasta ei välttämättä ole koko totuus tai totuus laisinkaan. 

Tekeekö raha tai terveys onnelliseksi?   

Raha ei tee onnelliseksi on tunnettu sanonta, mutta rahalla voi ostaa monia asioita, jotka lisäävät onnellisuutta ja tyytyväisyyden tunnetta omaan elämään.  Invalidiliiton osallisuusbarometrin mukaan esim. liikunta- ja kulttuuriharrastuksiin osallistumista esti heikko taloudellinen tilanne tai rahan puute. 

Heikoimmassa asemassa olevat kokevat mahdollisuutensa terveytensä ja hyvinvointinsa edistämiseen huonoiksi. Potilasjärjestöjen kyselytutkimuksesta selviää, että esim. pitkäaikaissairailla henkilöillä on merkittäviä haasteita selvitä arjestaan taloudellisesti. Tämä on näkynyt myös Invalidiliiton neuvonnassa. Sairastaminen ja vamman kanssa eläminen aiheuttaa taloudellista kuormaa yhä useammalle.  

Elinkustannusten nousu on vaikeuttanut monen väestöryhmän tilannetta entisestään. Kuluja syntyy arjen peruskulujen lisäksi lääkkeistä tai terveydenhuollon käyntien matkakuluista ja asiakasmaksuista, jotka nousivat vuoden alusta. Monella voi olla vaikeuksia maksaa alkuvuodesta esim. lääkkeiden yli 600 euron vuosiomavastuut.  

Erityisesti sellaiset vaikeasti vammaiset henkilöt, joiden työura on jäänyt lyhyeksi tai sitä ei ole laisinkaan, eläkkeiden taso on hyvin matala. Invalidiliitto on kiinnittänyt jo pitkään huomiota myös eri tavoin vammaisten ihmisten liian matalaan työllistymiseen korostamalla myös heille sopivan työn tarjoamisen mahdollisuutta.  

Mistä avaimia onnellisuuteen arjen haasteissa?  

Invalidiliittoon yhteyttä ottaneet tai yhdistystoiminnassa mukana olevat kertovat arjen haasteidensa lisäksi vertaistuen, vapaaehtoistoiminnan ja yhteisöllisyyden positiivisesta merkityksestä itselleen.  Osallistuminen yhdistystoimintaan ja vertaistuellinen keskustelu samaa kokeneiden kanssa auttaa jaksamaan.  

Tutkimukset osoittavat, että muiden auttaminen ja vapaaehtoistoimintaan osallistuminen lisäävät onnellisuutta. Lisäksi on havaittu, että yksi eniten ihmisen onnellisuuteen vaikuttavia tekijöitä on tiiviit ja luottamukselliset sosiaaliset suhteet. Mahdollisuus solmia merkityksellisiä ihmissuhteita on tärkeää etenkin nuorille.  

Yhteiskunnan sivistyksen paras mittari on siinä, miten se huolehtii heikommassa asemassa olevista kansalaisistaan ja tukee heidän mahdollisuuksiaan tavoitella myös onnellisuutta.  Siten sosiaali- ja terveyspolitiikassa on tärkeää paitsi vahvistaa yksilöiden toimijuutta ja osallisuutta, myös tarvittaessa korjata heidän puutteellisia elinolojaan, kuten toimeentuloa ja asumisoloja sekä turvata riittävät yksilölliset palvelu- ja tukitoimet.  

Pidetään edelleen yhdessä huolta toisistamme siten, että Suomi on ensi vuonnakin maailman onnellisin kansa!  

Lisätietoa

Maailman onnellisuus - raportti
Vammaisten henkilöiden osallisuusbarometri