Kun mikään ei ole varmaa, kaikki on mahdollista
16.11.2018
Invalidiliiton 80-vuotisjuhlaseminaarissa keskusteltiin ennakkoluulottomasti työstä, esteettömyydestä ja yhdenvertaisuudesta, muisteltiin historiaa, nostettiin esiin saavutuksia ja tähyiltiin tulevaisuuteen. Myös uutta syntyi: päätettiin panostaa fyysisesti vammaisten ihmisten työllistämiseen miljoona euroa sekä käyttää jatkossa osatyökykyinen -termin sijaan termiä sopivaa työtä kaikille.
– Vaikka Invalidiliiton perustamisesta on vierähtänyt jo kahdeksan vuosikymmentä, on liiton perusta pysynyt samana: jo alusta alkaen Invalidiliitto on halunnut muuttaa suomalaista yhteiskuntaa yhdenvertaiseksi myös vammaisille ihmisille sekä olla mukana kehittämässä heille suunnattuja palveluja, seminaarin avasi Invalidiliiton puheenjohtaja Pertti Laajalahti.
Kynnyksen huomaa vasta, kun sen yli ei pääse
– Invalidiliitto on vammaisten ihmisten oikeuksien voimakas puolestapuhuja, ihmisyyden etujärjestö, tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi tervehdyspuheessaan Invalidiliiton 80-vuotisjuhlaseminaarissa.
Presidentti Niinistö muistutti, että yhdenvertaisuus on ihmisyyden ja ihmisarvon perusta.
– Suomessa yhdenvertaisuus on turvattu perustuslaissa ja muussa lainsäädännössä. Vammaispalvelulainsäädäntöämme ollaan uudistamassa ja myös siinä työssä korostetaan yhdenvertaisuutta. Mutta lain korostukset eivät kuitenkaan vielä automaattisesti takaa tulosta. Viimekädessä kysymys on yhteisön asenteista. Siitä, että aidosti ymmärretään ja sisäistetään, ettei ihmisyydessä ole erivertaisuutta, presidentti sanoi.
Myös eduskunnan tervehdyksen seminaariin tuonut puhemies Paula Risikko nosti esille yhdenvertaisuuden.
– Yhdenvertaisuus tarkoittaa samassa asemassa olevien ihmisten samankaltaista kohtelua. Jos ihmisten tilanne on erilainen, heitä voidaan kohdella eri tavalla. Tämä tarkoittaa erityisesti sitä, että muita heikommassa asemassa olevia ihmisiä voidaan tukea enemmän kuin muita, Risikko sanoi.
Miljoona euroa fyysisesti vammaisten ihmisten työllistämiseen
Ilmarisessa on mietitty, miten löytää sopiva työ kaikille heille, jotka haluavat tehdä työtä. Ilmarisen johtava asiantuntija Timo Aro kertoi, että kun työkykyisiä ja -haluisia osatyökykyisiä henkilöitä on Suomessa 65 000, nousee vuotuisen toteutumattoman työpanoksen laskennallinen arvo 1,3 miljardiin euroon.
Työnantajien asenteissa on vielä toivomisen varaan, vaikka 70 prosenttia työnantajista on periaatteessa myönteisiä osatyökykyisten palkkaamista kohtaan.
Ilmarinen on yhdessä Invalidiliiton, Vates-säätiön, Rinnekoti-Säätiön, Ammattiopisto Spesian ja Kehitysvammaisten Palvelusäätiön kanssa koostanut Sopivaa työtä kaikille -kokonaisuuden, joka tarjoaa tietoa osatyökykyisten työllistymisestä.
– Osatyökykyistä parempi termi on sopivaa työtä kaikille, Invalidiliiton pääjohtaja Petri Pohjonen sanoi.
Invalidiliitto käynnistää miljoonan euron hankkeen fyysisesti vammaisten ihmisten työllistymiseksi.
– Työ on parasta sosiaaliturvaa ja ehkäisee syrjäytymistä. Meillä on jo nyt erilaisia vaihtoehtoja, mutta todellisten vaikutusten saamiseksi tarvitaan kuitenkin enemmän resursseja ja yhteistyötä sekä asenteiden muuttumista, Pohjonen sanoi.
Työministeri Jari Lindström kertoi, että hyvä työllisyystilanne on näkynyt myös osatyökykyisten tilanteessa. Osatyökykyisten työttömien lukumäärä on laskenut yhtäjaksoisesti 33 kuukautta ja verrattuna hallituskauden alkuun Suomessa on runsaat 10 000 osatyökykyistä työtöntä vähemmän.
Esteettömyys on mukana kaikessa
Mikä on esteettömyyden merkitys yrityksissä ja miten se näkyy yritysten toiminnassa ja arjessa? Siitä keskustelivat Canon Oy:n, Finnair Oyj:n, Kone Oyj:n ja Scandic Hotels Groupin edustajat.
– Scandicille ei ole vammaisia ihmisiä, vain vieraita, kertoi Scandic Hotels Groupin esteettömyyslähettiläs Magnus Berglund.
– Tuotteidemme ydin on esteettömyys. Esteettömyys on oikeasti kilpailutekijä, sanoi Kone Oyj:n Solution Owner Hannu Nousu.
– Esteettömyys on mukana meillä kaikessa, niin strategiassa kuin henkilöstöpolitiikassa, sanoi Canon Oy:n toimitusjohtaja Harri Nyström.
– Fyysinen ja digitaalinen kokemus menevät rinnakkain. Matkustajakokemuksen pitää olla sujuvaa, sanoi Finnair Oyj:n asiakaskokemuksesta vastaava johtaja Tiina Vesterinen.
Invalidiliitto ja yritykset julkistivat heinäkuussa yritysten käyttöön esteettömyys- ja saavutettavuus -itsearviointityökalun. Lue lisää >>
Invalidiliiton pääjohtaja Pohjonen ja Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä haastoivat keväällä Suomen kaupungit ehdottamaan hyvää esteettömyystekoa. Haasteen otti vastaan 12 kaupunkia ja ehdotuksia tuli kaikkiaan 26. Hyvä esteettömyysteko -palkinnon sai Joensuun kaupunki Ilosaaren alueen perusparannuksesta. Lisäksi myönnettiin kunniamaininta Helsingin kaupungille palvelukartan esteettömyyssovelluksen laajentamisesta valtakunnalliseksi. Lue lisää >>
Kun mikään ei ole varmaa, kaikki on mahdollista
Futuristi ja keksijä Perttu Pölönen esitteli, miten hurjaa vauhtia teknologia ja robotiikka tällä hetkellä kehittyy. Myös esteettömyyden ympärillä on paljon kehitystä aina 3D-proteesitulostuksesta pään liikkeellä toimiviin puhelimiin. Maailmassa on valtava määrä ihmisiä, jotka voivat hyötyä tällaisesta teknologista.
– Olen hirmu optimistinen ja toiveikas, että teknologia tuo aivan uudenlaisia ratkaisuja esteettömyyteen. Kun mikään ei ole varmaa, kaikki on mahdollista, Pölönen sanoi.
Yhdenvertaisuudesta keskustelivat filosofi Maija-Riitta Ollila ja ratakelaaja Leo-Pekka Tähti.
– Missä määrin katsotaan, että vamma määrittää ihmistä? Ensin on vammaisurheilija, sitten urheilija jolla on vamma ja lopulta urheilija, filosofi Maija-Riitta Ollila pohti.
Tähdeltä ei enää kysellä vammasta, vaan urheilutulokset kiinnostavat nyt jo enemmän. Tähdestä tuli Vuoden urheilija vuonna 2016.
Tekoäly ja robotiikka muuttavat maailmaa.
– Ihmistä tarvitaan intensiiviseen läsnäoloon eli ns. luomuläsnäoloon. Tekoäly on avuton asioiden äärellä jotka tapahtuvat maailmankaikkeudessa vain kerran. Sitä ei voi oppia, Ollila sanoi.
– Kone ei koskaan korvaa ihmistä. Itse tarvitsen hirveän vähän apua arjessa. Asioita pystyy tekemään itse kun on motivoitunut, Tähti sanoi.
