Lapsistrategia viitoittaa lasten oikeuksien toteutumista

Vuosi sitten julkaistun lapsistrategian tavoitteena on luoda lapsen oikeuksia kunnioittava, lapsi- ja perhemyönteinen Suomi. Strategia käsittelee kattavasti lasten oikeuksiin liittyviä kysymyksiä ja antaa niihin linjauksia. Tarkasteltavana ovat mm. syrjintä ja eriarvoisuuden torjunta, haavoittuvassa asemassa olevien lasten oikeuksien turvaaminen sekä lasten suojelu väkivallalta. Strategia perustuu lasten, nuorten ja perheiden asemaa koskevaan tietoon, Suomen perus- ja ihmisoikeusvelvoitteisiin sekä YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen. 

Invalidiliitto ja muut Vammaisfoorumin jäsenjärjestöt mukana valmistelussa

- Lapsistrategian valmisteluvaiheessa kuultiin vammaisjärjestöjen edustajia. Olin Invalidiliiton edustajana mukana keskusteluissa, joissa luotiin hyvää pohjaa jatkoyhteistyölle. Vammaisfoorumin puheenjohtaja on ollut jäsenenä lapsistrategian ohjausryhmässä ja Vammaisfoorumin lapsityöryhmän edustaja asiantuntijaryhmässä tuomassa esille vammaisjärjestöjen lapsinäkökulmaa. Keräsimme myös mm. vammaisjärjestöiltä tietoja koronan vaikutuksista vammaisiin ja toimintarajoitteisiin lapsiin sekä kirjoitimme tästä lapsistrategiaan, Invalidiliiton sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Ylva Krokfors sanoo. 

Lasten osallisuuden lisääminen keskeistä 

Erityisesti lasten osallisuuden lisääminen eli lasten tunnistaminen yhdenvertaisina toimijoina muiden kanssa on strategiassa keskeistä.  

- Lapsistrategiaa varten haastateltiin vammaisia ja toimintarajoitteisia lapsia ja nuoria. Nostin esille mm. peruskouluikäisten vammaisten lasten osallisuuden, joka perustui Vammaisfoorumin tekemään kyselyyn lapsille ja kouluikäisten lasten vanhemmille, Krokfors sanoo.

Strategiasta toimeenpanoon 

Jokainen hallitus laatii jatkossa oman toimeenpanosuunnitelmansa. Ensimmäinen lapsistrategian toimeenpanosuunnitelma julkaistiin syksyllä 2021. Suunnitelmassa on esitetty 30 toimenpidettä, joilla turvataan lasten ja nuorten hyvinvointia sekä vahvistetaan heidän oikeuksiaan. Toimenpiteitä ovat esimerkiksi lapsivaikutusten arviointi, lapsibudjetointi, lasten osallisuutta koskeva koulutuskokonaisuus sekä tukiaineistot kunnille ja alueille. Suoraan vammaisiin lapsiin tai heidän perheisiinsä kohdistuva toimenpide on yhtenäinen toimintamalli ensitiedon antamiseen. Ensitieto on se tieto, joka annetaan perheelle, kun se kohtaa lapsen tai sikiön sairauden, vammaisuuden tai kehovariaation.

Lapsistrategiatyön jatko on turvattava riittävin resurssein 

Lapsistrategiatyötä jatketaan nykyisen hallituskauden loppuun asti. 

- Työn jatkuvuus tulisi varmistaa perustamalla kansallinen lapsistrategiayksikkö. Tätä on YK:n lapsenoikeuksien komitea ehdottanut jo vuonna 2011 ja korostanut, että yksittäinen ministeriö ei voi vastata laajasta lasten oikeuksien kentän koordinoinnista. Sen sijaan tarvitaan tehokas, poikkihallinnollinen järjestelmä, joka jatkossakin ottaa mm. vammaisjärjestöt mukaan toimenpiteiden suunnittelutyöhön, Krokfors sanoo.  

Lapsistrategia voi antaa suuntaviivoja paremmalle lapsi- ja perhepolitiikalle ja lasten oikeuksien toteutumiselle.   

- Vammaisjärjestöissä työskentelevät ihmiset, vammaiset lapset ja heidän vanhempansa ja läheisensä sekä heidän kanssaan työskentelevät ihmiset ovat avainasemassa huolehtimassa siitä, että myös vammaisten lasten ääni kuuluu. Näin vammaisten lasten yhdenvertaisuuden parantaminen näkyy tulevissa lapsistrategian toimenpiteissä yli vaalikausien, Krokfors sanoo. 

Lue lisää

Lapsistrategia löytyy sosiaali- ja terveysministeriön kotisivuilta.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton "Lapsistrategia on kartta parempaan perhepolitiikkaan" -uutinen löytyy MLL:n kotisivuilta.

Kansallisen lapsistrategian toimeenpanosuunnitelmaan voi tutustua valtioneuvoston julkaisuissa.