Toimeentulo ja sosiaaliturva
Vammautumisen jälkeen, kaiken kriisin keskellä, pitää huolehtia myös taloudellisesta selviytymisestä, toimeentulosta ja sosiaaliturvasta.
Onneksi näistä asioista ei yleensä tarvitse huolehtia yksin, koska sosiaalityöntekijä voi auttaa asioiden selvittelyissä.
Vammautumiseen johtanut tilanne vaikuttaa sosiaaliturvan rakentumiseen. Pääperiaatteet ovat seuraavat:
- vammautuminen työssä tai työmatkalla; sosiaaliturva (päiväraha) lakisääteisen tapaturmavakuutuksen kautta
- vammautuminen liikenteessä; sosiaaliturva (ansionmenetyskorvaus) lakisääteisen liikennevakuutuksen kautta
- vammautuminen vapaa-ajalla; sosiaaliturva (sairauspäiväraha) Kelan kautta
- vammautuminen eläkkeellä oltaessa; eläke-etuus jatkuu normaalisti.
Alkuvaiheessa on tärkeää
- toimittaa sairauslomatodistus työnantajalle (A-todistus)
- tehdä vakuutusyhtiöön vahinkoilmoitus (E-lausunto)
- tehdä Kelaan sairauspäivärahahakemus (A-todistus)
Miten menetellä liikenneonnettomuuden tai työtapaturman jälkeen?
Liikenneonnettomuuksissa ja työtapaturmissa vahinkoilmoitus tehdään vakuutusyhtiöön. Myös lääkärinlausunto on toimitettava vakuutusyhtiöön mahdollisimman pian, jotta korvauskäsittely käynnistyy. Ansionmenetyksen tai päivärahan määrittämisessä vakuutusyhtiöt tekevät yhteistyötä työnantajien kanssa.
Vakuutusyhtiön korvauskäsittelyn aikana voi kuitenkin hakea Kelan sairauspäivärahaa. Edellytyksenä on, että vakuutusyhtiö toimittaa korvauskäsittelystä viivästymistodistuksen Kelaan. Kela ja vakuutusyhtiö sovittavat korvauksensa yhteen, joten vammautuneelta ei peritä rahoja takaisin.
Kelan maksamat korvaukset
Sairauspäiväraha maksetaan Kelan kautta. Sen suuruus määrittyy viimeisimmän verotuksen mukaisesti. Sairauspäivärahaa maksetaan kuudelta päivältä viikossa. Sairauspäivärahaa maksetaan omavastuuajan jälkeen, joka yleensä on sairastumispäivä ja seuraavat yhdeksän arkipäivää.
Kelaan on toimitettava
- tapaturmailmoitus
- sairauspäivärahahakemus
- hoitavan lääkärin arvio työkyvyttömyydestä (A-todistus)
- B-lausunto, jos työkyvyttömyys jatkuu yli 60 päivää.
- työterveyshuollon lausunto jäljellä olevasta työkyvystä ja mahdollisuuksista jatkaa työssä, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 päivältä.
Työsopimuksesta riippuen työnantaja maksaa sairausajan palkkaa ja korvauksen kesto vaihtelee yhdeksästä arkipäivästä jopa kuukausiin. Tältä ajalta Kelan sairauspäiväraha maksetaan työnantajalle.
Työhönpaluun tukemiseen Kela maksaa osasairauspäivärahaa. Paluu osa-aikaiseen työhön on vapaaehtoinen järjestely, johon tarvitaan sekä työntekijän että työnantajan suostumus. Työajan on vähennyttävä 40–60 %:iin aiemmasta. Osa-aikatyöstä sovitaan työterveyslääkärin tai muun työolosuhteet tuntevan lääkärin arvion perusteella.
Muut etuudet ja vakuutukset
Kela korvaa 16 vuotta täyttäneen vammaistukea ja eläkkeellä oleville eläkettä saavan hoitotukea. Liikenne- ja tapaturmavakuutuksen hoitotukea korvataan vasta laitoshoidon ja laitosmuotoisen kuntoutuksen jälkeen. Näissä tilanteissa kuntoutuja voi hakea laitoshoidon ja -kuntoutuksen ajalta Kelan vammaisetuutta.
Vammautuneella henkilöllä voi olla myös yksityisiä sairaus- tai tapaturmavakuutuksia, joihin on aikaa myöten toimitettava myös vahinkoilmoitukset ja lääkärinlausunnot. On myös hyvä selvittää ammattiliittojen jäsenyyteen liittyvät mahdolliset vakuutukset. Lisäksi monet työnantajat ovat vakuuttaneet henkilöstönsä laajasti myös vapaa-ajalla sattuvien tapaturmien varalta.
Kuntoutuksen ajalta maksetaan kuntoutusrahaa tai -tukea.
Työkyvyttömyyseläke
Jos työkyky ei parane tai palaudu kuntoutuksen avulla, voi työkyvyttömyyseläke tulla kyseeseen. Työkyvyttömyyseläkkeen voi saada, jos työkyky on heikentynyt sairauden tai vamman vuoksi vähintään vuoden ajaksi. Ensisijainen tavoite kuitenkin on, että työhön paluu onnistuu kuntoutuksen avulla. Työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisen kriteerit ovat kuitenkin erilaiset verrattuna sairauspäivärahaan. Työkyvyttömyyseläkettä myönnettäessä arvioidaan lääketieteellisten seikkojen lisäksi kykyä hankkia ansiotuloja sellaisella työllä, johon eläkettä hakevan arvioidaan kohtuudella kykenevän. Huomioon otetaan mm. koulutus, aikaisempi toiminta, ikä, asuinpaikka ja työkokemus.
Järjestöjen sosiaaliturvaopas
Useat järjestöt ovat koonneet sosiaaliturvaan keskittyvän oppaan pitkäaikaissairaiden ja vammaisten henkilöiden tueksi. Opas on alunperin tarkoitettu järjestöjen työntekijöille jäsenten ohjausta ja neuvontaa varten. Oppaasta hyötyvät myös niin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaat kuin ammattilaiset.
