Paikkatietoja voi käyttää esteettömyyden arvioinnissa

Perinteisesti näiden alueiden esteettömyyttä tutkitaan maastotutkimusten aikana. Olisiko jalankulkualueiden esteettömyyttä mahdollista arvioida esimerkiksi pyörätuolinkäyttäjien ja näkövammaisten näkökulmasta katsottuna paikkatietojen avulla?

Anna Hellénin gradussa on esitetty paikkatietoja hyödyntävä menetelmä, jonka avulla voidaan tarkastella jalankulkualueiden esteettömyyttä eri alueilla. Tutkimusalueina olivat Lauttasaari, Itäkeskus ja rakenteilla oleva Keski-Pasila. Koska Lauttasaari ja Itäkeskus ovat jo rakennettuja, niissä voitiin käyttää todellisia lähdeaineistoja, kuten Helsingin kaupungin, HSL:n sekä Maanmittauslaitoksen ylläpitämiä yleisiä alueita kuvaavia rekisterejä ja paikkatietoaineistoja. Keski-Pasilassa lähdeaineistona käytettiin suunnitteludokumentteja, kuten yleis- ja asemakaavoja sekä liikenne-, katu- ja puistosuunnitelmia.

Lauttasaaren ja Itäkeskuksen keskusta-alueiden esteetön rakentaminen oli kiitettävällä tasolla. Sen sijaan joukkoliikenteen ja palveluiden saavutettavuuden, maanpinnan kaltevuuden sekä valaistuksen laadun tuloksissa oli tutkimuksen kohderyhmien ja eri tutkimusalueiden välillä suuria eroja. Keski-Pasilan tulokset olivat Lauttasaaren ja Itäkeskuksen tuloksia huomattavasti paremmat. Tutkimustulokset ennustavatkin rakenteilla olevan Keski-Pasilan muodostuvan esteettömäksi ja saavutettavaksi kaikille jalankulkualueiden käyttäjille. Tämä tietysti edellyttää, että kaupunginosa rakennetaan tehtyjen suunnitelmien mukaisesti.

Kuvateksti: Itäkeskuksen, Keski-Pasilan ja Lauttasaaren esteettömyysindeksin tulokset. Punaiset alueet kuvaavat heikkoa esteettömyyden tasoa, vihreät alueet kuvaavat hyvää esteettömyyden tasoa. Kuvassa näkyy ”muut jalankulkijat” -tutkimusryhmän tulokset. 

Tutkimus paljasti sen, että paikkatietojen ylläpidossa on vielä kehitettävää. Tällä hetkellä ei vielä ylläpidetä riittävän yksityiskohtaista tietoa, joka palvelisi näin pienen mittakaavan analyysien tekoa. Tästä syystä analysointivaiheessa jouduttiin tekemään muutamia oletuksia, joiden takia tutkimuksen tulokset ovat epäluotettavia. Lisäksi tutkimuksen tulokset soveltuvat vain tutkimusalueiden väliseen vertailuun. Tutkimus osoitti kuitenkin, että rakennetun ympäristön esteettömyyden laatua on mahdollista tarkastella paikkatietopohjaisen menetelmän kautta. Tämä edellyttää, että käytettyjen lähdeaineistojen pitää olla riittävän tarkkoja ja luotettavia. 

Toiveena on, että opinnäytetyössä esiteltyä mallia kehitetään edelleen. Näin sen luotettavuus ja käyttökelpoisuus kasvaisivat ja mallin kautta olisi mahdollisuus saada jalankulkijoita hyödyttävää tietoa rakennetun ympäristön esteettömyydestä. Tulevaisuudessa olisi mahdollista lisätä rakennetun ympäristön esteettömyydestä tietoja paikkatietopohjaisen menetelmän kautta esimerkiksi karttasovelluksiin. Niiden avulla jalankulkijat voivat löytää etsimiinsä kohteisiin reittivaihtoehtoja, jotka täyttävät heidän omaa liikkumistaan koskevat vaatimukset.

Lue Hellénin gradu Esteettömyysindeksin mallintaminen esteettömyyden arvioimiseksi Helsingin kaupungissa – Tapaustutkimuksina Lauttasaari, Itäkeskus ja Keski-Pasila täältä >>
  

Teksti: Anna Hellén