Puoliväliriihessä paljon myönteistä
4.5.2021
Vaikka vammaisia ihmisiä ei puoliväli- ja kehysriihen loppupäätelmissä juuri mainitakaan, seuraa riihen linjauksista Invalidiliiton näkemyksen mukana myönteisiä asioita vammaisille ihmisille. Esimerkiksi vammaisten ihmisten työelämäosallisuutta ajatellen riihen ratkaisut näyttävät varsin hyviltä.
Invalidiliitto pitää hyvänä sitä, että pääministeri Sanna Marinin hallitus panostaa puoliväli- ja kehysriihen linjauksissaan esimerkiksi yksilöllisiin työkyvyn tuen palveluihin.
- Invalidiliiton Sopivaa työtä kaikille -työelämävalmennus nosti esiin fyysisesti vammaisten henkilöiden moninaiset tuen tarpeet ja kokonaisvaltaisella valmennuksella työelämään tai koulutukseen pääsi 40 prosenttia valmennukseen osallistuneista. On hienoa, että yksilöllisen palvelun merkitys nousee esiin myös valtion työllisyyspolitiikassa, sanoo Invalidiliiton työllisyyden ja koulutuksen asiantuntija Anne Mäki.
Uusi yhtiö auttaa työmarkkinoille pääsyssä
Puoliväliriihessä päätettiin, että osatyökykyisten palkkatuki nousee 70 prosenttiin ja että työllistymistä tukevia palveluja vahvistetaan. Hallitus kehittää edelleen palkan ja työkyvyttömyyseläkkeen yhteensovittamista. Julkisten hankintojen työllistämisvelvoite on myös mukana työllisyyden hoidossa. Lisäksi hallitus perustaa Välittäjä Oy:n, joka palkkaa osatyökykyisiä pitempiin työsuhteisiin.
Välittäjä Oy:n työllisyysvaikutukseksi arvioidaan 1000 henkilöä, joista suurin osa olisi kehitysvammaisia avotyötoiminnan asiakkaita.
-Välittäjä Oy:n tulisi tarjota laajasti erilaisia työtapoja ja -tehtäviä, jotta myös fyysisesti vammaisilla henkilöillä olisi mahdollisuus työllistyä yhtiön kautta, sanoo Invalidiliiton työllisyyden ja yrittäjyyden asiantuntija Sinikka Winqvist.
Invalidiliitto toivoo, että hallitus jatkaa yhdenvertaisuutta edistävällä työllisyyslinjallaan helpottaen vammaisten ihmisten työllistymistä.
- Olisi tarpeen tiedottaa laajemmin työnantajille työolosuhteiden järjestelytuesta sekä ammatilliseen kuntoutukseen hakeutuville elinkeinotuesta yritystoimintaan. Näiden keinojen hyödyntäminen auttaisi vammaisia ihmisiä pääsemään työelämään, eikä tukien nykyisten maksimimäärien korottaminen olisi lainkaan huono asia, sanovat Mäki ja Winqvist.
Lapsista ja nuorista on huolehdittava
Invalidiliitto on puoliväliriihenkin alla korostanut huolenpitoa lapsista ja nuorista. Koronaviruspandemian vuoksi lapset ja nuoret ovat olleet eri puolilla Suomea eri pituisia aikoja etäopetuksessa, josta on monelle syntynyt oppimisvajetta. Invalidiliitto muistuttaa, että tätä oppimisvajetta on tutkittava ja paikattava mahdollisimman pian.
Puoliväliriihessä hallitus päättikin kohdentaa rahoitusta oppimisvajekokonaisuuteen ja laajemminkin lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukemiseen.
-Päätös on ilahduttava. Toivottavasti lisärahoituksen turvin voidaan palkata kouluavustajia ja -ohjaajia yksilöllisesti tukemaan vammaisia ja toimintaesteisiä lapsia ja nuoria, sanoo Invalidiliiton sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Ylva Krokfors.
Kansalaisjärjestöjen toimintaedellytykset on turvattava
Kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten turvaaminen on erittäin tärkeää, jotta järjestöjen työ yhteiskunnan heikompiosaisten tukemiseksi ja auttamiseksi voi jatkua. Hallitus päätti puoliväliriihessään kompensoida rahapelitoiminnan tuottojen vähenemistä edunsaajille.
-Hyvä, että riihessä päätettiin jatkaa uuden pysyvän rahoitusmallin valmistelua Liikasen työryhmän raportin pohjalta siten, että kansalaisjärjestöt ovat tiiviisti mukana valmistelussa. Järjestöt tekevät merkittävää työtä ruohonjuuritasolla ihmisten arjessa, mutta ilman rahoitusta se ei onnistu, sanoo Invalidiliiton yhteiskuntasuhdejohtaja Laura Andersson.
Tutustu hallituksen linjauksiin puoliväli- ja kehysriihessä 29.4.2021 valtioneuvoston sivuilla.
Lue myös Invalidiliiton puoliväliriihikannanotto (14.4.2021).
