Ruotsalaisuutta juhlittiin Tammisaaressa

Kolmella Invalidiliiton alueella on ruotsinkielistä toimintaa. Etelä-Suomen alueella tällaisia yhdistyksiä on neljä, Lounais-Suomessa kaksi (Ahvenanmaa mukaan luettuna) sekä Länsi-Suomen alueella viisi. Nyt juhlaan osallistui yhteensä kuutisenkymmentä jäsentä Tammisaaren, Karjaan ja Paraisten invalidiyhdistyksistä. Invalidiliittoa edusti Lounais-Suomen järjestöasiantuntija Sanna Leppäjoki-Tiistola. Kuten juhlaan kuuluu, siellä syötiin hyvin, laulettiin paljon, ja lisäksi lähes jokainen taisi saada kotiin vietäväksi juhlapaikan lahjoittaman arpajaispalkinnon.

Ennen juhlan alkua Invalidiliiton ja invalidiyhdistysten hallitusten edustajat pitivät myös suunnittelupalaverin koskien vuotta 2019. Ruotsinkielisen alueen suunnitelmissa on mm. kokoontuminen Ahvenanmaalla sekä tietenkin seuraavan ruotsalaisuuden päivän juhlallisuudet.

Ruotsalaisuuden päivä on yleinen liputuspäivä. Sitä ryhdyttiin viettämään 1900-luvun alussa Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolfin kuolinpäivänä. Ruotsalaisuuden päivän tarkoitus on tuoda yhteen suomenruotsalaisia ja säilyttää kulttuuriperintöä, ja sen kunniaksi voi vaikka haukata palan Kustaa Adolfin leivosta. 

Lisäksi tarkoitus on tuoda esiin oikeutta käyttää toista virallista kieltä, ruotsin kieltä asioinnissa esimerkiksi virastoissa. Invalidiyhdistysten ruotsalaisuuden päivän juhlassa puheen pitänyt Raaseporin kaupunginjohtaja Ragnar Lundqvist nostikin esille ruotsinkielen aseman muun muassa maakuntauudistuksessa.

Teksti ja kuvat: Sanna Leppäjoki-Tiistola, järjestöasiantuntija, Invalidiliitto