Sote-uudistuksessa on mahdollisuuksia ja uhkia

Uusi hyvinvointialuerakenne astuu voimaan vuoden 2023 alusta. Rakennemuutos tarkoittaa, että nykyisistä 195 sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiosta sekä 22 pelastuslaitoksesta muodostetaan 22 hyvinvointialuetta eli sote-palvelujen sekä pelastustoimen järjestäjää. HUS säilyy nykyisellään.  

Sote-uudistuksen keskeisenä ajatuksena on, että ihminen saisi palveluja yhden oven periaatteella. Palvelujen oikea-aikainen saatavuus ja laadun valvonta tulevat parantumaan, luvattiin 14.10. ja 21.10.2021 järjestetyissä Sisä-Suomen sote-illoissa. 

– Pirkanmaan päätöksenteossa uudistus tarkoittaa sitä, että nykyinen 800 päättäjän joukko tiivistyy 79 aluevaltuutetuksi, jotka jatkossa päättävät alueemme asioista, kertoo Pirkanmaan Sote-muutosjohtaja Jaakko Herrala.  

 Hän kehottaa kaikkia lähtemään uurnille aluevaaleissa. 

– Äänestäkää aluevaltuustoon valtuutetut, jotka ymmärtävät ja osaavat teidän asianne! 

Vammaisvaikuttaja Tampereelta painotti, että myös vammaisia ihmisiä pitäisi saada päättäjiksi. Usein puhutaan naisten ja miesten kiintiöistä. Olisiko tarpeen, että vammaisillekin osaajille olisi oma kiintiönsä? Vaikuttajat innovoivat eri vammaisryhmien välistä yhteistyötä, jotta löytyisi päteviä ja yhteisesti kannatettuja ehdokkaita. 

– Vaalit käydään yleensä isolla rahalla. Harvalla meistä vammaisista on varaa lähteä ehdokkaaksi, toteaa yksi vaikuttajista. 

Mistä lisää työntekijöitä? 

Ennen verkkotapaamisten alkua yhdistysten vaikuttajat vaihtoivat kuulumisia. Vaikuttaja Valkeakoskelta kertoi tyytyväisenä, että on saanut hiljattain lisää tarvitsemiaan henkilökohtaisen avun tunteja, ja hyvä avustajakin on vihdoin löytynyt. 

Herrala pohti lähitulevaisuutta paitsi avustajien saatavuuden myös terveydenhuollon henkilöstön näkökulmasta. 

– Seuraavan kymmenen vuoden aikana erikoissairaanhoidosta lähtee puolet lääkäreistä eläkkeelle. Sama koskee perusterveydenhuoltoa. Työntekijöiden tarve on ilmeinen. 

Nähtäväksi jää, tasoittaako sote-uudistus myös henkilökohtaisten avustajien palkkaeroja. Tällä hetkellä kuntien väliset erot avustajien perustuntipalkassa ovat useita euroja. Työnantajina toimivat vaikeavammaiset henkilöt tietävät omakohtaisesti, mitä palkkaerot tarkoittavat avustajien saatavuuden kannalta. 

Huolena alueiden eriarvoistuminen 

Eniten vammaisyhdistysten vaikuttajia huoletti ihmisten ja alueiden eriarvoistuminen. Viitaseudun vaikuttajat totesivat, ettei pienillä kylillä ole kauppakeskuksia, joissa saisi hoidettua kaikki asiat samalla kertaa. Esteetöntä joukkoliikennettä on mahdollista hyödyntää lähinnä keskusta-alueilla. Kuljetuspalveluja tarvitaan enemmän, ja niiden toimivuus on taattava joka alueella, myös syrjäisemmillä kylillä. 

Keski-Suomen väliaikaisen valmistelutoimielimen (VATE) jäsen Tuija Koivisto sanoi, ettei näin yksityiskohtaisia asioita olla vielä huomioitu uudistuksessa. 

– Palveluita pitää saada yhdenvertaisin perustein. Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus ovat aivan keskeisiä. Tässä meillä tulee olemaan vielä tekemistä. 

Herralan mukaan jatkossa kaikki raha hyvinvointialueille tulee valtiolta. Jokainen alue Suomessa saa tarpeen mukaisen rahoituksen, joka määräytyy 133 indeksin perusteella. Enää ei ole sallittua, että asuinpaikka vaikuttaisi palvelujen laatuun. 

– Uudistuksen on tarkoitus tasoittaa nykyistä kuntien välistä eriarvoisuutta, asiakasmaksuja ja budjettieroja. Hyvinvointialueiden välisiä eroja ja yhdenvertaisuutta tulee seurata. Valtiolta saatu tuki voi vaihdella plus 400 eurosta miinus 300 euroon per asukas. 

Mukaan vaikuttamistoimintaan 

Sisä-Suomen sote-illoissa keskusteltiin myös hyvinvointialueen vammaisneuvoston roolista ja kokoonpanosta. Vammaisneuvostoa koskevat asiat ovat vielä valmisteilla. Keski-Suomen osallisuus- ja järjestöyhteistyön projektipäällikkö Arto Lampila kannustaa hakeutumaan hyvinvointialueen demokratiaryhmiin ja järjestöneuvostoon. 

– Pohjoismaiseen osallisuusajatteluumme kuuluu, että osallisuus on muutakin kuin vaalit. Tärkeä merkitys on myös vapaaehtoisella vaikuttamisella vaalien jälkeen, Lampila sanoo. 

Invalidiliitossa yksi vaikuttamisen paikka on alueelliset vaikuttajaverkostot. Sisä-Suomen vaikuttajat halusivat lisätä ymmärrystään muun muassa sote-uudistuksesta. Lisäksi toivottiin avointa vuoropuhelua päättäjien kanssa. Näin syntyi seitsemän vaikuttajaillan sarja, johon kaikki asiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita. Seuraavissa illoissa keskustellaan mm. moninaisuudesta ja harvinaisista sairauksista, asiakasmaksulain uudistuksista ja toimeentulon haasteista. Syksyn viimeisessä illassa panostetaan vaikuttajana jaksamiseen. 

Invalidiliiton tulevat tapahtumat löydät kotisivujen tapahtumakalenterista:

• Torstai 11.11. kello 17 Moninaisuus ja syrjinnän ehkäiseminen 
• Torstai 25.11. kello 15 Toimeentulo ja mielenterveys  
• Keskiviikko 1.12. Kello 17 Voimaa vaikuttamistyöhön