Sote-uudistus

Kestävä hyvinvointi ja yhdenvertaisuus edellyttävät esteettömiä, saavutettavia, yhteensovitettuja ja laadukkaita sote-palveluja ja niiden turvaamista kaikille suomalaisille. Tällä hetkellä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu on vajaalla 200:lla kunnalla tai kuntayhtymällä, pelastustoimen järjestäminen on 22 pelastuslaitoksella. Eri kokoisten toimijoiden resurssit ja osaaminen palvelujen järjestämisessä vaihtelevat merkittävästi. Asukkaiden yhdenvertaisuus palvelujen saannissa ei toteudu. Erityisiä ongelmia on vammaispalveluiden toimeenpanossa, minkä lisäksi väestöryhmien väliset ja alueelliset hyvinvointi- ja terveyserot ovat edelleen suuret. Tulevaisuudessa ikärakenteen heikentyminen lisää palvelujen tarvetta ja kustannuksia. Uudistukseen sisältyy myös laaja tulevaisuuden sosiaali- ja terveysohjelma. 

Sote-uudistuksen myötä vastuu palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta siirretään 21 hyvinvointialueelle ja Helsingin kaupungille. Lisäksi HUS-yhtymällä on laissa säädetyt ja HUS-järjestämissopimuksessa sovitut erikoissairaanhoitoon liittyvien tehtävien järjestämisvastuu. Jatkossa hyvinvointialueilla on vastuu huolehtia palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta.

Uudistuksilla tulee olemaan iso vaikutus vammaisten ihmisten elämään ja palveluiden järjestämiseen. Invalidiliitto on vaikuttanut lainsäädäntöön ja vaikutamme aktiivisesti uudistuksen valmisteluun ja toimeenpanoon alueilla pitäen esillä liikuntavammaisten ja toimintaesteisten ihmisten tarpeita. Olemme muun muassa mukana erilaisissa alueellisissa sote-kehittämishankkeissa ja edistämme vammaisten ihmisten osallisuutta kannustamalla heitä osallistumaan erilaisiin työryhmiin ja vammaisneuvostoihin.Keskeistä on turvata vammaisten ihmisten yhdenvertaiset oikeudet sekä sote-palveluiden esteettömyys, saavutettavuus ja laatu. 

Sote-uudistuksesta

Sote-uudistuksen tavoitteena on parantaa erityisesti sellaisten vammaisten ihmisten, joilla on monenlaisia tarpeita, edellytyksiä saada yhdenvertaisesti yksilöllisiä sote-palveluita. Tavoitteiden toteutumista helpottaa palveluja tuottavien toimijoiden määrän väheneminen.

Sote-uudistus mahdollistaa tehokkaamman resurssoinnin ja samalla se turvaa erityisosaamisen vammaisten ihmisten sote-palveluissa. Näin ollen on oletettavaa, että uudistus tulisi tukemaan paljon palveluita tarvitsevien ihmisten palvelukokonaisuuksia ja palveluintegraatiota.

Uuden lain toimeenpano on alkanut hyvinvointialueilla heinäkuussa 2021. Painopiste on siirtynyt alueiden tarpeiden kuulemiseen, hyvinvointialueiden omiin puheenvuoroihin ja keskusteluihin eri puolilla Suomea mieltä polttavista aiheista.

Hyvinvointialuevaalit pidettiin 23.1.2022 ja aluevaltuustot aloittivat toimintansa 1.3.2022. Tällöin alkaa myös hyvinvointialueiden rooli sote-palveluiden ja pelastustoimen koordinoinnissa aluevaltuustojen aloittaessa toimintaansa. Aluevaltuusto saa linjattavakseen heti merkittäviä asioita, jotka koskevat hyvinvointialueen toiminnan reunaehtoja. On päätettävä muun muassa hyvinvointialueen organisoitumisesta, hyvinvointi- ja palvelustrategiasta sekä tuotannon tavoista: mitä sote-palveluita hyvinvointialue tuottaa itse, mitä yhdessä muiden toimijoiden kanssa ja mitä hankkii yrityksiltä tai yhdistyksiltä?

Hyvinvointia rakentavilla toimintamalleilla ja niitä tukevilla strategisilla linjauksilla tulee olemaan entistä suurempi merkitys ja painoarvo. Hyvinvointialueet päättävät itse palveluistaan ja siten myös esimerkiksi palveluverkostaan. Hyvinvointialue vastaa siitä, että palveluja on oikeassa suhteessa alueen asukkaiden tarpeisiin nähden ja että palvelut ovat yhdenvertaisesti saatavilla. Lisäksi sen on huomioitava alueelliset ja kansalliset tarpeet onnettomuuksiin varautumiselle. Jokainen hyvinvointialue suunnittelee toimintamallit sekä lähipalvelupisteet, sähköiset palvelut ja hyvinvointialueella mahdollisesti keskitettävät palvelut vastaamaan väestön tarpeita siten, että perustason palveluiden esteetön saatavuus ja saavutettavuus varmistetaan.

Varsinainen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy kokonaisuudessaan hyvinvointialueille 1.1.2023 alkaen. Tällöin myös tuotannon vastuu valvonnasta siirtyy hyvinvointialueelle.

Lue lisää sote-uudistuksesta soteuudistus.fi-sivulta.

Sote-keskusohjelmasta

Sote-keskusohjelma tukee sote-uudistusta. Sen tavoitteena on vahvistaa perustason palveluja sekä siirtää painopistettä ehkäisevään työhön. Peruspalveluissa on tarkoitus, että sosiaali- ja terveyden asiakas saa kaikki tarvitsemansa sote-palvelut yhdestä paikasta. Tämä ei kuitenkaan estä erityispalvelujen keskittämistä. Näissäkin tilanteissa tavoitteena on palveluiden jalkauttaminen lähelle asiakasta erityyppisin lähipalveluin. 

Ohjelma koostuu kehittämishankkeista, jotka toteutetaan eri puolilla Suomea. Yksi on Vammaisten henkilöiden henkilökohtainen budjetti -hanke. Hanke koostuu alueellisesta ja valtakunnallisesta yhteiskehittämisestä. Hankkeessa kartoitetaan aiempien kokeilujen tulokset ja tutkitaan asiaa asiakastilastotietoja hyödyntämällä. Tarkoituksena on luoda koko maata koskevat periaatteet ja toimintatavat vammaisten henkilöiden henkilökohtaisen budjetoinnin käytännön toteutusta varten. Invalidiliitto edustaa Vammaisfoorumia tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusohjelman Vammaisten henkilöiden henkilökohtaisen budjetin ohjausryhmässä.

Kehittämishankkeita tehdään useilla eri osa-alueilla, Invalidiliiton edustus on mm. sote-keskushankkeiden ohjausryhmissä ja erilaisissa alueellissa kehittämishankkeissa. Liitto on mukana myös maakunnallisissa järjestöyhteistyöverkostoissa, joiden tavoitteena on luoda toimintaedellytyksiä hyvinvointialueiden ja järjestöjen väliselle yhteistyölle. Lisätietoja työryhmäjäsenyyksistä ja muusta alueellisesta yhteistyöstä saa alueellisilta järjestäasiantuntijoilta ja linkki alueen sivulla

Tutustu lisää Invalidiliiton aluetoimintaan

Lue lisää sote-keskusohjelmasta

Vammaisten henkilöiden saatava palveluja yhdenvertaisesti hyvinvointialueilla

Vammaisfoorumin kannanotto perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulle (pdf).

Vammaisfoorumin näkökulmia sote-keskusuudistus-hankkeeseen, päivitetty 11.6.2021 (pdf).

Vammaisten henkilöiden henkilökohtaisen budjetin kokeiluhanke, THL.

Invalidiliitto seuraa uudistusta

Suomessa vallitsee jaettu yhteinen näkemys sote-uudistuksen tarpeellisuudesta. Invalidiliitto korostaa vammaisten ihmisten kannalta keskeisiä näkökohtia, kuten vammaisten ihmisten osallisuutta omaa elämää koskevien palvelupäätösten tekemisestä aina demokraattiseen osallisuuteen, palvelujen, kuten hoito-, tutkimus- ja kuvantamislaitteiden sekä toimitilojen esteettömyyteen, ehjiin palveluketjuihin sekä palvelujen kehittämiseen ja toimeenpanoon liittyvään tiedolla johtamiseen, jossa on nykyistä vahvemmin esillä vammaisspesifejä indikaattoreita. Sosiaali- ja terveyssektorien yhteistyö on saatava nykyistä sujuvammaksi, jotta palveluintegraatio toteutuisi paremmin.

Invalidiliitto on ollut mukana ja seurannut uudistusta tarkasti. Olemme nostaneet joka vaiheessa ja joka tasolla näkyviin vammaisten ja toimintaesteisten ihmisten näkökulmaa laatimalla lausuntoja lakiesityksistä, tapaamalla asiaa valmistelevia virkamiehiä ja poliittisia päättäjiä sekä osallistumalla asiantuntijakuulemisiin eduskunnan valiokunnissa. Jatkossa tulemme keskittymään erityisesti hyvinvointialueiden toimeenpanoon ja alueella tapahtuvaan sote-uudistuksen toimeenpanon, palveluiden kehittämiseen, toteutuksen seurantaan, vaikuttamiseen, vammaisten henkilöiden osallisuuden vahvistumiseen ja jäsenistömme tukemiseen uusilla alueilla.  

Tutustu Invalidiliiton kannanottoihin

Perustuslakivaliokunta kuuli Vammaisfoorumia sote-uudistuksesta (22.4.2021)

Sote-uudistuksessa vahvistettava vammaisten kansalaisten asemaa (8.3.2021)

Sote-uudistuksen heikkoutena vammaisiin liittyvän tiedon puute (24.9.2020)

Ministeri Kiuru kutsui vammaisjärjestöt mukaan soten kehittämiseen (29.10.2019)