THL:n kampanja lisää tietoutta vammaisten kohtaamasta väkivallasta

Valtakunnallisen vammaisjärjestöjen naisverkoston edustajat ottivat loppukesästä yhteyttä THL:n Valtion palvelut -osastoon vammaisten naisten kokeman väkivallan ja turvakotien esteettömyyden tiimoilta. THL:n asiantuntijat kertoivat tulossa olevasta tiedotuskampanjasta, jota lähdettiin työstämään yhteistyössä.  

Invalidiliiton järjestöasiantuntija Sanna Leppäjoki-Tiistola toimii valtakunnallisen vammaisjärjestöjen naisverkoston yhdyshenkilönä ja on työskennellyt tiiviisti yhdessä THL:n asiantuntijoiden kanssa syksyn ajan.  

– Olen toiminut linkkinä naisverkostoon sekä toimittanut taustatietoja THL:lle, ja olemme yhdessä asiantuntijoiden kanssa muokanneet kampanjan tekstejä, hän kertoo hyvin toimineesta yhteistyöstä.  

Naisverkostossa oltiin tyytyväisiä, että vakava asia nostetaan viimein esille ja eri organisaatiot toivat kampanjaan näkemyksiään. Naisverkoston eri organisaatiot myös sitoutuivat tuomaan kampanjaa esille omissa kanavissaan. Myös Invalidiliitto tukee kampanjaa. 

– Yhteistyöllä saadaan paljon enemmän aikaiseksi ja laajempaa näkyvyyttä näille tärkeille asioille, Leppäjoki-Tiistola pohtii. 

Vammaisjärjestöjen naisverkosto väkivaltaa vastaan 

Valtakunnallinen vammaisjärjestöjen naisverkoston on toiminut yli 15 vuotta. Sanna Leppäjoki-Tiistola on toiminut sen yhdyshenkilönä nyt toista vuotta. Hän kertoo, että tällä hetkellä verkostossa on mukana edustajia lähes 20 vammaisjärjestöstä ja muista organisaatiosta, jotka kokevat vammaisten naisten asiat merkityksellisiksi.  

Vammaisjärjestöjen naisverkosto on pitkään ollut huolissaan erityisesti vammaisten naisten ja tyttöjen kohtaamasta lähisuhdeväkivallasta, mahdollisuuksista saada apua ja päästä esteettömästi turvakotiin. Suomi on saanut tästä asiasta myös huomautuksen GREVIO-raportissa, jossa arvioidaan Istanbulin sopimuksen eli Euroopan neuvoston yleissopimuksen toteutumista naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisessä ja torjumisessa. Vammaisten naisten kokema väkivalta ja turvattomuus nousi pinnalle myös Vammaisfoorumin työryhmissä, joissa purettiin vammaiskyselyä YK:n vammaissopimuksen rinnakkaisraportin työstöä varten. Nämä sopimukset asettavat myös laillisen velvoitteen puuttua epäkohtiin. 

– Vammaisten henkilöiden kokemasta väkivallasta on liian vähän tutkittua tietoa ja tilastoja. Tehdyt selvitykset kuitenkin osoittavat, että vammaiset henkilöt kokevat enemmän väkivaltaa kuin valtaväestö, ja väkivalta on tavallista useammin lähisuhdeväkivaltaa. Etenkin vammaiset lapset ja nuoret sekä naiset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa, Leppäjoki-Tiistola kertoo.  

Hän on kirjoittanut aiheesta myös blogeja ja toivoo, että THL:n kampanja on vain alkua systemaattiselle viranomaistyöskentelylle vammaisten henkilöiden kokemaa väkivaltaa vastaan.

Lisää aiheesta muualle:  
Vammaiset henkilöt lähisuhdeväkivallan uhreina
Lähisuhdeväkivaltaa kohdanneille vammaisille henkilöille on tarjolla apua