Uuteen vammaispalvelulakiin ehtii yhä vaikuttaa

Verkkotapahtuma keräsi osallistujia ympäri Suomen: kuntien vammaispalveluista, järjestöistä ja yhdistyksistä, yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistosta, vammaisneuvostoista ja oppilaitoksista. 

– Lakiuudistus kiinnostaa hyvin paljon vammaissektoria ja vammaisia ihmisiä. Samalla se luo kysymysmerkkejä nykyisten vammaispalveluiden jatkuvuudesta, sanoo tilaisuudessa puhunut lakimies Elina Nieminen Invalidiliitosta. 

Uusi laki sisältäisi säännökset vammaisille henkilöille järjestettävistä sosiaalihuollon erityispalveluista. Samalla nykyinen vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki kumottaisiin.  

 Niemisen mukaan toivottavaa olisi, ettei lakimuutoksella tavoiteltaisi voimassa olevien palvelukokonaisuuksien muuttamista nykyisestä, ellei se olisi asiakkaan edun mukaista. 

 – Tämä on tärkeää vammaisten ihmisten oikeusturvan ja viranomaisiin kohdistuvan luottamuksensuojan kannalta, Nieminen toteaa. 

Mikä muuttuu lainsäädäntöuudistuksen myötä? 

Vammaisten henkilöiden osallistumisen ja osallisuuden tukeminen on kirjattu vahvasti lakiin. Uudistuksessa on kiinnitetty erityistä huomiota kommunikoinnin tukemiseen. Vammaista henkilöä on tarvittaessa tuettava omien mielipiteiden muodostamisessa ja ilmaisemisessa. Myös lapsen aseman huomioiminen on kirjattu lakiin nykyistä vahvemmin.  

– Näissä asioissa me sosiaalityöntekijätkin tarvitsemme lisää osaamista ja koulutusta. Siirtymäaika tulee tarpeeseen, hosuen ei tule hyvää, arvioi Leena Köykkä, johtava sosiaalityöntekijä Tampereen kaupungilta.  

Köykkä toi puheenvuorossaan esiin lakiuudistukseen liittyviä toiveita, huolia ja mahdollisuuksia sosiaalityön näkökulmasta. Moneen asiaan vaikuttaa myös se, kuinka hyvinvointialueet pystyvät jatkossa vastaamaan vammaisten ihmisten palvelutarpeisiin. 

Uudistettuun vammaispalvelulakiin on esitetty lisättäväksi uusia palveluita, kuten erityinen tuki, valmennus ja lyhytaikainen huolenpito. Joihinkin olemassa oleviin, kuten asumisen tuen ja liikkumisen tuen palveluiden järjestämistapoihin, on puolestaan esitetty parannuksia. Esimerkiksi liikkumisen tuki voitaisiin jatkossa toteuttaa muullakin tavoin kuin kuukausittaisilla kuljetuspalvelumatkoilla. 

– Vammainen henkilö voisi saada auton hankintatukea tai auton käyttöönsä perinteisen kuljetuspalvelun sijaan. Myös kilometrikukkarosta tai euromääräisestä kukkarosta on puhuttu. Näissä vaihtoehdoissa yhdistyvät mielenkiintoisella tavalla määrärahasidonnaiset palvelut ja subjektiivinen oikeus, pohtii Kynnys ry:n lakimies Mika Välimaa viimeviikkoisessa keskustelutilaisuudessa.  

Nothing about us without us 

Vammaislakien yhdistäminen on ollut vireillä jo usealla hallituskaudella. Hallituksen esitys (HE159/2018) uudeksi vammaispalvelulaiksi raukesi keväällä 2019 yhtä aikaa sote-uudistuksen kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriö jatkoi lain valmistelua. Hallituksen esitys annettaneen eduskunnalle syysistuntokauden alussa 2022, jolloin laki tulisi voimaan 1.1.2023. 

Itsenäisen elämän aatteen mukaisesti mistään vammaisia ihmisiä koskevista asioista ei voida päättää ilman vammaisten ihmisten omaa osallisuutta. Omiin oikeuksiin vaikuttaminen onkin tärkeää lähiviikkoina, kun Valas-lakiesitys tulee lausunnoille. 

 – Valas-tilaisuuden erittäin aktiivinen chat-keskustelu osoitti, että vaikuttamisintoa kyllä löytyy. Nyt täytyy olla hereillä ja äänessä sekä vammaislainsäädäntö- että sote-vaikuttamisessa, kannustavat tilaisuuden järjestäjät Annina Heini Kynnyksestä ja Milla Ilonen Invalidiliitosta. 

Kummassakin järjestössä tehdään aktiivista vaikuttamistoimintaa niin paikallisesti, alueellisesti kuin valtakunnallisestikin. Liity vaikuttajien joukkoon omalla alueellasi! Yhteystiedot löydät Kynnyksen kotisivuilta ja Invalidiliiton verkkosivuilta. 

Piirroskuva: Väinö Heinonen