Vammaisneuvostojen ja -järjestöjen työpaja kokoontui Etelä-Pohjanmaalla
4.10.2021
Vammaispalvelujen kehittäminen on osa meneillään olevaa sote-uudistusta. Tämän tiimoilta kokoontui syyskuulla lähes 30 osallistujan joukko Etelä-Pohjanmaan kuntien vammaisneuvostojen sekä vammaisjärjestöjen edustajia. Työpajassa kuultiin ajankohtaista tietoa vammaispalvelujen kehittämisestä matkalla kohti hyvinvointialuetta sekä osallistuttiin vammaispalvelujen yhteiskehittämiseen. Tilaisuus toteutettiin Etelä-Pohjanmaan sote-uudistuksen ja Invalidiliiton yhteistyönä.
Verkossa järjestetyn tilaisuuden avasi pääsihteeri Merja Heikkosen puheenvuoro Sosiaali- ja terveysministeriön Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANEsta. Heikkonen kertoi osallistujille YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevasta yleissopimuksesta, joka tuli Suomessa voimaan vuonna 2016. Puheessaan Heikkonen keskittyi ennen kaikkea osallisuuden sekä itsenäisen elämän näkökulmiin.
“Ei mitään meistä ilman meitä”
YK:n vammaissopimus edellyttää, että vammaiset ihmiset ovat aktiivisina toimijoina mukana heitä koskevissa asioissa kaikilla hallinnon aloilla valtavirtaistamisen periaatetta noudattaen. Se edellyttää osallisuuden mahdollistamista oikea-aikaisesti niin suunnittelun, päätöksenteon kuin seurannankin osalta. Osallisuuden mahdollistaminen eri tavoin vammaisille ihmisille tarkoittaa myös esteettömyyden ja saavutettavuuden huomioimista. Lisäksi tarvitaan erilaisia osallisuuden tapoja kyselyistä asiakasraateihin ja kartoituksista suoriin työryhmäjäsenyyksiin. Vammaisliikkeen kansainväliseksi motoksi noussut ”Nothing about us without us” eli ”ei mitään meistä ilman meitä”, kuvaa Heikkosen mukaan hyvin myös YK:n vammaissopimuksen henkeä.
Itsenäisen elämän osalta Heikkonen muistutti, että myös vammaisilla ihmisillä tulee olla yhdenvertaiset valinnanmahdollisuudet esimerkiksi asumispaikan suhteen eli missä ja kenen kanssa he haluavat asua. Erilaisia asumisen vaihtoehtoja tulee olla riittävästi tarjolla myös heille, jotka tarvitsevat siihen yhteiskunnan tukea ja palveluja. Hyvinvointialueille tulevaisuudessa perustettavien alueellisten vammaisneuvostojen osalta Heikkonen kehotti huomioimaan muun muassa eri vammaryhmien edustajien moninaisuuden neuvoston kokoonpanossa. Tärkeää on myös rakentaa vammaisneuvostolle toimivat yhteydet hyvinvointialueen viranhaltijoihin sekä päätöksentekijöihin aidon osallistumisen sekä vaikuttamismahdollisuuksien luomiseksi.
Hyvinvointialueelle tarvitaan aktiivisia ihmisiä mukaan vammaisneuvostojen työhön
Tilaisuuden päätössanoista vastasi vammaisneuvostojen edustajana Sari Riskumäki Kurikasta. Hän kertoi perheensä omakohtaisten kokemusten kautta konkreettisia esimerkkejä siitä, missä kaikessa edelleen tarvitaan vammaisneuvostojen ja vammaisjärjestöjen vaikuttamistyötä. Esimerkiksi esteettömyyden edistämisessä on edelleen paljon kehitettävää myös julkisten sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteiden osalta. Pitkään tehtiin paikallisesti vaikuttamistyötä muun muassa hammashoitolan oven saamiseksi sähköllä toimivaksi.
Myös kuljetuspalveluiden osalta riittää alueella parannettavaa, että vammaisten ihmisten oikeus liikkumiseen turvataan. Riskumäen perheelle on tullut vastaan esimerkiksi tilanne, jossa invatakseja ei ole ollut sovitusti vapaana ennalta varattuna aikana, ja vammaiselle lapselle tärkeä Kelan tukema terapiakäynti on jouduttu perumaan pienellä varoitusajalla.
Haasteita sosiaali- ja terveydenhuollon asiointiin on tuonut myös työntekijöiden tiheä vaihtuminen.
– Puolentoista vuoden aikana on vaihtunut 6 sosiaaliohjaajaa, kertoo Riskumäki.
Kunnissa eletään parhaillaan aikaa, kun uusia vammaisneuvostoja muodostetaan. Riskumäen hartaana toiveena on, että sekä kuntiin että jatkossa myös hyvinvointialueelle saadaan aktiivisia ihmisiä mukaan vammaisneuvostojen työhön. Hän pitää tärkeänä, että hyvinvointialue huomio jatkossa myös erityispalveluja tarvitsevat ihmiset ja ottaa heidät mukaan myös palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen.
Myös työpajan yhtenä järjestäjänä toiminut Invalidiliiton järjestöasiantuntija Hanna Lahti näkee tärkeäksi vammaispalveluiden suunnitelmallisen yhteiskehittämisen. Silloin myös asiakkailla, vammaisneuvostoilla ja vammaisjärjestöjen edustajilla on mahdollisuus olla aktiivisina toimijoina mukana.
Etelä-Pohjanmaalla vammaispalveluja on kuluvana vuonna kehitetty monialaisessa yhteistyössä, johon myös vammaisjärjestöjen edustajia on kutsuttu mukaan.
– Tämä on ollut arvokasta yhdessä tekemistä, Lahti kiittelee.
– Sote-uudistus tarjoaa meille tilaisuuden uudenlaiseen tekemiseen myös vammaispalveluissa. Käytetään tämä kehittämisen paikka riittävien resurssien turvaamiseksi sekä asiakaslähtöisten palveluiden toteuttamiseksi, Lahti esittää toiveen lopuksi.
