Yhdessä kohti riittävän hyvää vammaissosiaalityötä

Klubitoiminnan tavoitteena on antaa tila ja mahdollisuus pysähtyä ajankohtaisen vammaissosiaalityön tiedon äärelle, ammatilliselle kehittymiselle, kumppanuuksien rakentamiselle, vammaisjärjestöjen osaamisen hyödyntämiselle, hyvien käytäntöjen jakamiselle sekä yhteiselle kehittämiselle. 

Kevään klubitapaamisen teema Yhdessä kohti riittävän hyvää vammaissosiaalityötä viritti aktiivista keskustelua. Vammaissosiaalityön klubitoimintaa koordinoi Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA yhteistyössä Invalidiliiton ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa.  

Ensimmäinen Etelä-Pohjanmaan Vammaissosiaalityön klubi järjestettiin viime marraskuussa 

Myönteiset kokemukset syksyn verkkotapaamisesta sekä osallistujilta noussut tarve yhteiselle keskustelulle ja kehittämiselle kannustivat jatkamaan klubitoimintaa.  

Maakunnallinen klubi toi jälleen vammaissosiaalityön toimijoita yhteen. Osallistujia oli lähes 40 kunnista, kuntayhtymistä, E-P:n sairaanhoitopiiristä, Tuki- ja osaamiskeskus Eskoosta, vammaisjärjestöistä sekä E-P:n sote-rakenneuudistus-hankkeesta. Tapaamisen sisältö ja toteutus oli suunniteltu yhteistyössä SONet BOTNIAn kehittämissuunnittelijoiden Auli Romppaisen ja Anne Saarijärven, Invalidiliiton järjestöasiantuntija Hanna Lahden, Seinäjoen ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämispäällikkö Katja Valkaman sekä E-P:n sote-rakenneuudistus-hankkeen asiantuntija Piia Jaskarin yhteisvoimin.   

– Klubitoiminta tarjoaa oivan mahdollisuuden yhteiseen keskusteluun ja kehittämiseen alueella. On tärkeää huomata, että teemme jokainen työtämme vammaisten ihmisten ja vammaissosiaalityön asiakkaiden tukemiseksi maakunnassa, sanoo Lahti.  

Riittävän hyvä vammaissosiaalityö ristipaineessa 

– Vammaissosiaalityötä tehdään usein monen asian ristipaineessa, toteaa asiantuntijapuheenvuorossaan HTT tutkimus- ja kehittämispäällikkö Katja Valkama Seinäjoen ammattikorkeakoulun Sosiaali- ja terveysalan yksiköstä.  

Työtä ohjaa niin kansallinen kuin EU-tasoinen lainsäädäntö ja normit. Yhtä lailla työhön vaikuttavat myös palvelunjärjestämiseen ja tuottamiseen liittyvät kysymykset, kuten käytössä oleva tietopohja väestön tarpeista, riittävä taloudellinen resursointi sekä kilpailutukseen ja hankintaan liittyvät kysymykset. Toisaalta vammaissosiaalityötä ohjaa myös ammattietiikka, jossa korostuvat ihmisoikeudet, yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus sekä sosiaalityöntekijän harkintavalta.  

– Asiakkaan näkökulmasta kyseessä on useimmiten pitkäaikainen, jopa elinikäinen asiakkuus. Hyvää yhteistyösuhdetta rakentavat onnistunut kohtaaminen sekä luottamus, osallisuus ja kumppanuus, tiivistää Valkama.  

Kokemuksia asiakasosallisuudesta ja yhteiskehittämisestä  

Tilaisuuden toisessa asiantuntijapuheenvuorossa VTL, sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Ylva Krokfors Invalidiliitosta jakoi osallistujille hyviä käytäntöjä asiakasosallisuudesta sekä yhteiskehittämisestä. Vammaissosiaalityön tavoitteena on edistää ja tukea vammaisten ihmisten omien voimavarojen käyttöä, osallisuutta, itsemääräämisoikeutta sekä itsenäistä selviytymistä.  

– Tärkeintä on konkretisoida periaatteet käytännön toiminnaksi ja palveluiksi yhdessä vammaisen asiakkaan kanssa, toteaa Krokfors.  

Vammaissosiaalityön käytäntöjä kehittäneen monitoimijaisen, ESR-rahoitteisen VamO -hankkeen (2016-2019) kokemuksista ja sen aikana luoduista asiakkaiden osallisuutta vahvistaneista toimintamalleista löytyy paljon ammennettavaa vammaissosiaalityön kehittämiseen.  

– Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Vammaispalvelujen käsikirjasta löytyy esimerkiksi hankkeen aikana tuotettu konkreettisia työvälineitä ja vinkkejä sisältävä työkalupakki vammaisten lasten kuulemiseen. Myös hankeaikana liikkeelle lähteneistä osallisuusryhmistä eri puolilta Suomea on paljon myönteisiä kokemuksia asiakkaiden ja vammaissosiaalityöntekijöiden yhteiskehittämisestä, kertoo Krokfors. 

Iltapäivän pienryhmätyöskentelyssä pohdittiin, millaista on riittävän hyvä vammaissosiaalityö asiakkaan ja ammattilaisen näkökulmasta. Yhdessä ideoitiin myös asiakasosallisuuden ja yhteiskehittämisen toteuttamisen tapoja tulevaisuuden Etelä-Pohjanmaalle. Lopuksi mietittiin osallistujien yhteisiä terveisiä ja toiveita Etelä-Pohjanmaan sote-rakenneuudistukselle riittävän hyvän vammaissosiaalityön varmistamiseksi tulevalla sote-uudistuksen tuomalla hyvinvointialueella.  

Vammaissosiaalityön klubitoiminta saa jatkoa syksyllä 

Positiivinen osallistujapalaute kannustaa jatkamaan klubitoimintaa alueella. Mukana olleet kokivat tapaamisen tarjonneen hyvän mahdollisuuden yhdessä pysähtyä ajankohtaisen vammaissosiaalityön tiedon äärelle. Tapaamisen koettiin myös vahvistaneen toimijoiden välistä keskusteluyhteyttä ja kumppanuutta.  

Myös klubitoiminnan järjestäjien ajatukset ovat vahvasti jatkon kannalla.  

– Me kaikki olemme yhteisellä asialla ja sen vuoksi näitä asioita tulee pohtia yhdessä, jakaa kokemuksia, ajatuksia lakien tulkinnoista, soveltamisista ja kehittämiskohteista. Niistä asioista, joihin tulee puuttua ja vaikuttaa. Yhteistyö on voimaa, se kantaa niin palvelujen käyttäjää kuin yksinäistä työtä tekevää työntekijää, kommentoi Valkama tilaisuuden jälkeen.  

– Vammaissosiaalityöhön ei ole tällä hetkellä mitään erityiskoulutusta, työtä täytyy kehittää linjassa sote-kehittämisen, lainsäädännön muutosten ja uusien hyvinvointialueiden kehittämisen kanssa. Selvästi on suuri tarve saada lisää tietoa, jakaa hyviä kokemuksia ja keskustella yhdessä. Näen, että vammaissosiaalityön klubi on konsepti, joka sopisi erinomaisesti muuallekin kuin Etelä-Pohjanmaalle, vahvistaa myös Krokfors.  

– Sosiaalihuollon tiedontuotannon kannalta otamme yhdessä merkittäviä askelia myös vammaissosiaalityössä rakenteellisen sosiaalityön suuntaan. Yhdessä jaettu hiljainen, ammatissa ja vammaissosiaalityön kohtaamisissa kertynyt tieto voi kerryttää parhaimmillaan uudenlaista jaettua kollektiivista asiantuntijuutta ja tukea näin myös osaamista, kuvaa klubitoiminnan mahdollisuuksia Saarijärvi.   

– Oli hienoa kuulla kuinka työntekijät sanoittivat yhdensuuntaisesti toiveitaan tulevaisuudelle. Työntekijät reflektoivat toinen toistaan ja huomioivat näkökulmia monipuolisesti. Yhteistä keskustelua ja verkostoitumisen mahdollisuuksia toivottiin selvästi jatkossakin, kommentoi puolestaan Jaskari. 

– Koin, että vammaissosiaalityön klubi on todella tärkeä foorumi ja yhteen saattaja eri tulokulmista tuleville osallistujille. Pikkuhiljaa askeltaen, yhteistä ymmärrystä hakien ja kokemuksia jakaen, laskeudumme ikään kuin kuulemaan toista. Olemme tässä alkutaipaleella ja on tärkeää jatkaa yhteistoimintaa myös tulevaisuudessa, sanoo Romppainen.  

Seuraava Etelä-Pohjanmaan Vammaissosiaalityön klubi järjestetään ensi syksynä 11.11.2021.