Vammaispalveluita evätään perusteettomasti

Invalidiliiton saamien tietojen mukaan joissakin kunnissa on tehty lainvastaisia päätöksiä ja päätösten tekeminen kestää usein aivan liian kauan. Kielteisestä päätöksestä saatetaan kertoa puhelimitse, vaikka vammaisella ihmisellä on aina oikeus saada hakemukseensa kirjallinen päätös perusteluineen.  Myös vammaisten palveluista vastaavia kuntien sosiaalityöntekijöitä on ollut vaikea tavoittaa. 

Invalidiliittoon on viestitetty monenlaisista henkilökohtaiseen apuun liittyvistä ongelmista: henkilökohtainen avustaja on pahoinpidellyt vammaista ihmistä ja vammainen ihminen on pakotettu toimimaan avustajansa työnantajana. Henkilökohtaisen avun myöntämisperusteissa on merkittäviä kuntakohtaisia eroja, mitkä eivät vastaa lakia. Esiin on tullut tapauksia, joissa henkilökohtaisen avun tunteja on vähennetty kunnan yksipuolisella päätöksellä, vaikka vammaisen ihmisen olosuhteet eivät ole muuttuneet. 

Henkilökohtainen apu on toisen ihmisen antamaa välttämätöntä apua sellaisissa tavallisen elämän asioissa, joita vaikeavammainen ihminen ei pysty kokonaan tai osittain itse vamman tai sairauden vuoksi tekemään. 

Jo yksikin tapaus on liikaa 

- Jo yksikin tapaus, jossa vammainen ihminen ei ole saanut tarvitsemaansa palvelua, on liikaa. Tilanne on monin paikoin hälyttävä ja vaikeuttaa vaikeimmin vammaisten ihmisten elämää. Vaikeus saada arjessa toimimisessa tarvittavia välttämättömiä tukipalveluja asettaa vammaiset ihmiset eriarvoiseen asemaan, Invalidiliton lakimies Elina Nieminen sanoo. 

Syitä vammaisten palveluiden epäkohtiin on useita: kuntien vammaispalveluiden työvoimapula, työntekijöiden vaihtuvuus sekä lainsäädäntö, joka antaa viranomaiselle laajan harkintavallan ratkaista yksittäisen asiakkaan palvelun toteuttaminen. Jotkut kunnat eivät myöskään varaa palvelujen toteuttamiseen riittävästi rahaa, vaan tekevät alimitoitettuja budjetteja. Koska monet vammaispalvelut ovat subjektiivisia oikeuksia, ne on pystyttävä rahoittamaan kaikissa tilanteissa. Kuntia velvoittavat kuitenkin niin vammaispalvelulaki kuin YK:n vammaissopimus. 

Selvitykset vahvistavat ongelmat       

Erilaiset selvitykset ja kyselyt vahvistavat Invalidiliiton tietoon tulleita epäkohtia. Esimerkiksi Vammaisfoorumin selvityksessä YK:n vammaissopimuksen toteutumisesta Suomessa (2019), THL:n kuntakyselyssä (2020) ja Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomuksessa (2020) käy ilmi heikennyksiä vammaisten ihmisten palveluiden yksilöllisessä järjestämisessä, saatavuudessa, toimivuudessa ja tuottamisessa. Myös päätöksenteossa ja päätösten toimeenpanossa on viiveitä. Vammaisten ihmisten palvelutarpeita vähätellään ja arvioidaan alakanttiin. Myös kuntien vammaispalveluja koskevat soveltamiskäytännöt ovat epäyhtenäisiä.   

Ratkaisuja tarvitaan  

Vammaisten ihmisten oikeuksia koskeva lainsäädäntö on Suomessa suhteellisen hyvällä tasolla, mutta puutteita on lakien soveltamisessa ja toteuttamisessa eri kunnissa. Vammaispalvelulainsäädäntöä uudistetaan parhaillaan ja Invalidiliitto onkin nostanut siihen liittyen esiin ongelmia ja esittänyt ratkaisuja vammaispalvelujen saatavuuteen ja järjestelmään.    

Sillä aikaa, kun uusi vammaispalvelulaki on tekeillä, voimassa olevaa lakia tulee soveltaa yhdenvertaisesti samankaltaisissa tapauksissa eri puolilla Suomea.  Kuntien on varmistettava vammaispalvelulain oikea tulkinta ja vammaispalveluiden riittävä resurssointi. Kunnilla on suuri vastuu vammaisten ihmisten hyvinvoinnista. 

Kuntien ja kuntayhtymien vastuulla olevat sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät siirtyvät sote -uudistuksen myötä hyvinvointialueille, jotka vastaavat tulevaisuudessa myös vammaispalveluiden järjestämisestä. YK:n vammaissopimuksen velvoitteiden mukaisesti vammaisia ihmisiä tulee kuulla ja osallistaa aktiivisesti palveluiden kehittämisessä myös alueellisella tasolla. Invalidiliitto on vaikuttanut tuloksekkaasti siihen, että hyvinvointialueiden vammaisneuvostojen asemaa vahvennettiin sote-uudistuksen eduskuntakäsittelyssä.   
   
Sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena on turvata laadukkaat ja yhdenvertaiset palvelut eri puolilla Suomea. Palveluita ja toimivia ratkaisuja pyritään kehittämään yhdessä mm. alueellisissa sote-keskushankkeissa.  Invalidiliitto on korostanut, että hyvinvoinnin tukemisessa ja vammaisten sujuvan arjen varmistamisessa tulee tehdä yhteistyötä vammaisjärjestöjen kanssa.  Vaikuttamistyötä tehdään jatkuvasti sen eteen, että kuntien vammaispalveluihin turvataan riittävät resurssit, osaaminen ja asiakaslähtöisyys myös jatkossa.   

Vammaispalveluiden toteuttamisesta vastaavat pääosin kunnat. Erilaisia palveluita ovat esimerkiksi apuvälinepalvelut, henkilökohtainen apu, kuljetuspalvelut ja kuntoutus. 

Tutustu myös näihin

Lue lisää vammaispalvelulain uudistamisesta Invalidiliiton kotisivuilta.

Tutustu myös Invalidiliiton budjettiriihi-uutiseen.

THL:n kotisivuilta löydät lisätietoa vammaispalvelujen järjestämisvastuusta.
     

 Lisätietoa: Elina Nieminen, lakimies, Invalidiliitto, elina.nieminen@invalidiliitto.fi, 044 765 0663 .