Vammaispalvelulain tilanne ongelmallinen

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan julkistama mietintöluonnos menee seuraavaksi perustuslakivaliokunnan käsiteltäväksi. Mietintöluonnoksessa on huomattavan paljon muutosehdotuksia koskien sellaisia palveluita, jotka kohdentuvat pääosin muille kuin fyysisesti vammaisille ja toimintarajoitteisille ihmisille, ja jotka kuitenkin vaikuttavat kaikkien esitettyjen palveluiden saatavuuteen riippumatta vammaisuuden perusteesta. 

”Vammaisuus näyttäytyy sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöluonnoksessa vielä lakiesitystäkin painokkaammin kognitiivisena ilmiönä, jossa kaikki vammaiset ihmiset nähdään tuen kohteina ja objekteina. Invalidiliitto ei voi hyväksyä suuntausta, jonka mukaan vammaispoliittinen paradigma muuttuisi nykyisestä sosiaalisesta määritelmästä. Sosiaalisen mallin mukaan vammaiset ihmiset ovat aktiivisia ja yhdenvertaisia yhteiskunnan toimijoita ja vastuunkantajia, eivät vastuunkantoon kykenemättömiä hoidon kohteita”, sanoo Invalidiliiton lakimies Elina Nieminen. 

Soveltamisala edelleen liian laaja

Invalidiliitto on koko lainvalmistelun ajan ollut huolissaan lakitekstin epäselvyydestä. Koska ainakaan tähän mennessä esitetyt pykälät eivät ole olleet riittävän tarkkarajaisia, tulee niiden soveltaminen hyvinvointialueilla olemaan vaikeaa. Tämä tulee aiheuttamaan oikeusprosesseja sekä muutoksia nykyiseen palvelutasoon.

Lain piiriin kuuluvien henkilöiden määritelmää on esitetty laajennettavaksi. Tämä tulisi lisäämään myös palveluiden piiriin tulevien henkilöiden määrää, mutta samalla kuitenkaan resursseja ei ole riittävästi lisätty. Myös vaikeavammaisuuden määritelmä esitetään poistettavaksi. Tämä aiheuttanee palvelutason laskua sekä muutoksia siihen, miten vammaispalvelut nähdään erityispalveluina. Invalidiliitto on vaatinut, että lain tulee turvata riittävät erityispalvelut vammaisille henkilöille. Nyt esitetyssä muodossa se ei tule toteutumaan riittävästi. 

Aiemmin lakiesityksessä esillä ollut termi ”olennainen toimintarajoite” tekisi laista tarkkarajaisemman.  

”Sekä kognitiivinen että psyykkinen vamma on kirjattu YK:n vammaisyleissopimukseen, jonka vuoksi niiden kirjaaminen lain soveltamisalaan on perusteltua. Sen sijaan ’sosiaalinen vamma’ laajentaa kohderyhmää Invalidiliiton mielestä liikaa, eikä termiä löydy YK:n vammaissopimuksesta, joten se tulisi poistaa vammaispalvelulakiesityksestä. Termi ’sosiaalinen vamma’ aiheuttaa juuri perustuslakivaliokunnankin esiin nostaman epäselvyyden siitä, keihin kaikkiin lakia sovelletaan”, sanoo Invalidiliiton lakimies Henrik Gustafsson. 

Näyttääkin siltä, että sosiaalipalveluiden erityislaki on liukumassa yleislainsäädännöksi kaikkien hiukankin vammaisuutta subjektiivisesti kokevien ihmisten osalta, taaten hyvin laajalle ja ennakoimattomalle joukolle subjektiivisia oikeuksia. Tämä ei ole yhteiskunnan kantokyvyn, palvelujärjestelmän eikä hyvinvointivaltion rakenteidenkaan näkökulmasta mahdollinen yhtälö. Vammaispalvelulakia on ainakin aiemmin voinut nimittää vammaisten ihmisten perustuslaiksi. 

Valiokunnan mietintöluonnoksen sivulla viisi on hämmentävä muotoilu, jossa todetaan, että ”lain piiriin tulee uusia kohderyhmiä, kuten kehitysvammaiset, aivovammaiset ja neurokirjon henkilöt”. Esimerkiksi aivovammaiset ovat tälläkin hetkellä vammaispalvelulain piirissä. Tällaiset epätarkkuudet eivät lisää luottamusta asian valiokuntakäsittelyä kohtaan. 

Pirstaleinen palvelukokonaisuus  

”Invalidiliitto on vaatinut palveluvalikoiman monipuolistamista, jotta jokainen vammainen ihminen saisi yksilöllisen tarpeensa mukaiset palvelut. Uusia palveluita onkin lakiin kirjattu. Tämä osaltaan vähentää palveluiden ’väliin’ jäämisen riskiä, mutta kun rahaa on liian vähän ja palvelujen käyttäjien määrä kasvaa merkittävästi, käy pahimmassa tapauksessa niin, että kukaan ei saa tarvitsemiaan palveluita riittävässä määrin”, sanoo Invalidiliiton yhteiskuntasuhdejohtaja Laura Andersson. 

Lakiesitys sisältää myös uudistuksia, joissa on huomioitu yhteiskunnan ja elämäntapojen muuttuminen. Nämä ovat tervetulleita parannuksia. Kuitenkin ottaen huomioon lain kokonaisuus, ne eivät riitä korjaamaan laissa nyt olevia merkittäviä oikeudellisia ongelmakohtia. 

Invalidiliiton tavoite henkilökohtaisen avun voimavaraedellytyksen säilymisestä laissa on toteutumassa, vaikkakin sanamuotoja on jossain määrin muutettu. Laista poistetaan edellytys vammaisen henkilön kyvystä määrittää avun toteuttamistapa. Lakiin kirjataan vaatimuksemme mukaisesti jatkossakin se, että vammaisen henkilön on kyettävä ilmaisemaan tahtonsa avun sisällöstä. Tämä on välttämätöntä, jotta henkilökohtaisella avulla voidaan jatkossakin vastata niihin tarpeisiin, joita varten henkilökohtaisen avun kokonaisuus on rakennettu ja toteutettu. Näin se turvaa parhaiten myös vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeuden toteutumisen. 

Heille, jotka eivät kykene käyttämään henkilökohtaista apua, on muotoiltu uusi palvelu, erityinen osallisuuden tuki. Valiokunnan mietintöluonnoksessa tämän uuden palvelun volyymia kasvatetaan kuitenkin merkittävästi verrattuna hallituksen esityksen muotoiluun ja tämä kasvu voi niin henkilöstön kuin muidenkin resurssien osalta nakertaa nimenomaan henkilökohtaisen avun käyttäjien arjen sujuvuutta. 

Invalidiliitto kiinnittää huomiota mietintöluonnoksen muotoiluihin koskien lyhytaikaista huolenpitoa. Vammaispalvelulain tulee turvata vammaisten henkilöiden oikeudet ja lähteä vammaisten ihmisten tarpeista, eikä ensisijaisesti läheisten tai muiden henkilöiden tarpeista. Oikeudet ovat luovuttamattomia, eikä niitä voi perustella toisten henkilöiden tarpeilla.  

Lapsen sivistyksellisten oikeuksien lisääminen lakitekstiin on erinomainen huomio sosiaali- ja terveysvaliokunnalta. Valitettavasti vieläkään ei sen sijaan ole huomioitu Invalidiliiton esille nostamaa nuoren vammaisen oikeutta tehdä hakemus koskien omaa asumistaan kodin ulkopuolella, vaan mietintöluonnoksessa tämä oikeus on edelleen vain huoltajilla.  

”Muotoilu estää vammaisten nuorten omaehtoisen itsenäistymisprosessin tilanteissa, joissa muut nuoret voivat muuttaa pois lapsuudenkodista itsenäisesti ilman huoltajan hakemusta. Vammaisten lasten ja nuorten oman toimijuuden korostaminen on Invalidiliiton näkemyksen mukaan syytä kirjata lakiin vahvemmin”, sanoo Invalidiliiton sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Ylva Krokfors. 

Liikkumisen palvelut on sellainen kokonaisuus tässä lakiesityksessä, jossa on parhaiten kyetty huomioimaan toimintaympäristön muutokset ja uudistetaan liikkumisen palveluita nykyistä paremmin yksilöllisiä liikkumistarpeita tukeviksi. Liikkumisen tuen pykälissä huomioidaan Invalidiliiton näkemyksen mukaisesti vammaisen ihmisen tarve voida liikkua yhdenvertaisesti laajalla alueella ympäri Suomen. On hyvä, että laissa selkeytetään liikkumisalueiden käsitteitä: mitä tarkoittavat ’toiminnallinen lähikunta’ ja ’oman elämän kannalta merkittävä kunta’. Tämä helpottaa päätöksentekoa ja osaltaan edistää vammaisen ihmisen tosiasiallisia mahdollisuuksia yhdenvertaiseen liikkumiseen.

”Hieman kuitenkin huolestuttaa, mitä liikkumisen palveluiden toteuttamistapojen monipuolistaminen tulisi käytännössä tarkoittamaan, kun lakitekstiin on kirjattu, että ’hyvinvointialueella on oltava käytettävissä liikkumisen tuen toteuttamistavoista vähintään henkilökohtainen apu sekä kuljetuspalvelu ja siihen tarvittaessa liitettävä saattajan apu tai tuki.’ Lakiesitykseen kirjattujen eri toteuttamistapojen osalta tulee seurata, miten kattavasti niitä otetaan käyttöön hyvinvointialueilla vai toteutuvatko palvelut kuitenkin vähimmäisvaatimuksen mukaan”, sanoo Invalidiliiton sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Saksanen.

Seurantamekanismi välttämätön

Jos lakiesitys etenee eduskunnassa, siihen on kirjattava seurantamekanismi, jolla varmistetaan, että lain puutteellisuudesta ja epätasapainoisuudesta aiheutuvat ongelmat voidaan todeta ja huomioida mahdollisimman kattavasti. Seurannasta saatavien tietojen perusteella on ryhdyttävä korjaaviin toimenpiteisiin vammaisten ihmisten palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden turvaamiseksi. YK:n vammaissopimuksen toimeenpano, jota uusi vammaispalvelulaki toteuttaisi, edellyttää tuekseen seurantamekanismia, joka osallistaa vammaiset ihmiset ja vammaisjärjestöt uusissa hyvinvointialueiden rakenteissa.

Linkki eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöluonnokseen (25.1.2022) https://www.eduskunta.fi/FI/valiokunnat/sosiaali-ja-terveysvaliokunta/Documents/HE_191_2022_Mietint%C3%B6luonnos.pdf (pdf)

Invalidiliiton vammaispalvelulakisivusto: https://www.invalidiliitto.fi/invalidiliitto/yhteiskunnallinen-vaikuttaminen/vammaispalvelulain-uudistaminen