Vammaisten ihmisoikeuksista on huolehdittava poikkeusoloissakin
17.3.2020
“Poikkeustilassa(kin) on tärkeää turvata yhteiskunnan haavoittuvien ryhmien perus- ja ihmisoikeudet”, toteaa professori Pauli Rautiainen. YK:n vammaissopimuksen artikla 11 edellyttää valtiolta toimia varmistaa vammaisten ihmisten suojelu ja turvallisuus vaaratilanteissa ja humanitaarisessa hätätilassa.
Kunnalla on vastuu asiakkaiden perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta ja riittävien palvelujen järjestämisestä. Invalidiliitto kannustaa niin kuntia kuin sosiaali- ja terveysministeriötä ripeisiin toimenpiteisiin vammaisten ihmisten suojelemiseksi tässä koronavirustilanteessa.
Koronavirus on hengenvaarallinen riskiryhmille. Viranomaiset ovat korostaneet tätä jo viikkojen ajan. Mutta mitä se tarkoittaa? Jos ihmisellä on tiettyjä pitkäaikaissairauksia kuten diabetes, sydänsairaus tai syöpä, hän kuuluu riskiryhmään. Jos ihminen on iäkäs, hän kuuluu riskiryhmään. Jos ihmisellä on vamma, jonka vuoksi hän on muiden avusta riippuvainen, hän kuuluu riskiryhmään.
Yksi kaikkein haavoittuvimmista riskiryhmistä on vammaiset ihmiset, jotka tarvitsevat henkilökohtaista apua. Invalidiliitto kysyykin, miten varmistetaan, että henkilökohtaista apua on kaikissa tilanteissa saatavilla ja miten varmistetaan, etteivät henkilökohtaiset avustajat tartuta työnantajiaan eli vammaisia ihmisiä? YK:n vammaissopimuksen artikla 14 vaatii valtiolta toimia, jotta vammaisten ihmisten oikeus turvallisuuteen toteutuu yhdenvertaisesti muiden kanssa myös henkilökohtaisen avun turvin.
Miten voidaan taata, että virustartuntojen lisääntyessä henkilökohtaisia avustajia on jatkossakin saatavilla vammaisten ihmisten elossa pysymisen turvaamiseksi? Suomessa on arviolta noin 30 000 vammaista ihmistä henkilökohtaisen avun piirissä. Heistä 12 000 vastaa itse työnantajamallilla omasta päivittäisestä henkilökohtaiseen apuun liittyvästä palvelusta.
Valtioneuvoston 16.3. antamasta laajasta toimenpideohjeistuksesta löytyy ratkaisuja myös vammaisten ihmisten hyvinvoinnin turvaamiseen näissä poikkeuksellisissa oloissa. Määriteltäessä “yhteiskunnan kannalta kriittisiä toimialoja”, joka valtioneuvoston ohjeistuksessa terminä oli esillä, on henkilökohtaiset avustajat sisällytettävä listaan. Lääkärien, poliisien ja palomiesten ohella henkilökohtaiset avustajat ja muut vammaispalveluiden parissa työskentelevät tekevät työtä, joka pitää ihmisiä hengissä.
Näin ollen koulussa järjestettävän esiopetuksen ja perusopetuksen 1-3. luokkien lähiopetuksen tulee koskea myös niitä lapsia, joiden vanhemmat työskentelevät vammaisten ihmisten henkilökohtaisina avustajina.
Invalidiliitto kantaa huolta vammaisten ihmisten hyvinvoinnista tässä poikkeustilanteessa. Edellytämme valtioneuvoston huomioivan tämän haavoittuvan ihmisryhmän toimenpiteissään. Vammaiset ovat keskimäärin muita ihmisiä enemmän riippuvaisia toisten ihmisten antamasta avusta. Yhteisvastuu ja lähimmäisen auttaminen ovat korostuneet viime päivien puheenvuoroissa, mutta pelkästään niiden varaan ei voi vammaistenkaan ihmisten pärjäämistä laskea. Julkisen sektorin on kannettava vastuunsa vammaisten ihmisten elinolosuhteiden turvaamiseksi koronakriisin aikana.
Petri Pohjonen, pääjohtaja, Invalidiliitto ry
Laura Andersson, yhteiskuntasuhdejohtaja, Invalidiliitto ry
Lisätietoja: Elina Nieminen, lakimies, Invalidiliitto ry, elina.nieminen@invalidiliitto.fi
